Lapset ja äidin sairaus

 

Eva Nilson, Avire kuntoutus,  luento (Docrates 13.10.2011)

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa?
Miten autamme lasta selviytymään?


 

Kun äiti sairastaa, mikä on toisin?

Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se vaikuttaa myös mieleen

  • kokemukset / ajatukset / toiminta voivat muuttua
  • heijastuvat kanssakäymiseen muiden kanssa
  • perheen ihmissuhteisiin ja perhe‐elämään

Äiti voi esim. olla voimaton, itkuinen, alakuloinen, ärtynyt, nalkuttava, herkästi suuttuva, ahdistunut, peloissaan. Hän voi tulkita muiden puheita eritavalla kuin ennen. Hän voi valvoa yökaudet… tämä voi vaikuttaa kykyyn huomioida toisia entiseen malliin

Lapsen mielessä pyörii kysymyksiä

  • Erityisesti lasten (myös puolison) on vaikea tietää, mitä vanhemman mielessä liikkuu
  • Mikä äidillä on, miksi hän on tällainen, tuleeko hän entiselleen, miksi hän on vihainen, miten minun pitäisi olla, teinkö jotain, voinko minäkin sairastua?
  • Lapset uskovat herkästi, että he ovat vanhemman ongelman syynä
  • Lapsen kuva itsestään rakastettavana lapsena voi kärsiä ja hän voi oppia tulkitsemaan itseään vääristyneesti

Ymmärrys äidin sairaudesta on lapselle ydinkysymys

  • Jos perheessä on ongelmia, on myös keinoja ratkaista niitä
  • Lähtökohtana ymmärrys siitä, että äidin sairaudella on vaikutus vanhemmuuteen ja lapseen
  • Tieto sairaudesta ei sinänsä auta ymmärtämään vuorovaikutuksen ongelmia
  • Ymmärrys tilanteesta tulee tiedon avulla, mutta se on vasta väline ymmärrykseen
  • Tieto kasvaa vähitellen ymmärrykseksi, kun se sovitetaan arkiseen elämään

Mikä lasta auttaa?

  • Monet asiat kannattelevat lasta, kun perheessä on ongelmia = suojaavia tekijöitä
  • Keskinäinen YMMÄRRYS äidin sairaudesta ja AVOIN VUOROVAIKUTUS kotona suojaavat lasta => tukevat perheen ihmissuhteita => joista lapsen hyvinvointi riippuu
  • Kun vaikeuksista voidaan puhua, niitä voidaan myös ratkaista (sellaista asiaa ei voi ratkoa, jota ”ei ole”)
  • Toinen suojaava tekijä on TOIMIVA SOSIAALINEN ELÄMÄ kodin ulkopuolella => omat ystävät, tunne kuulumisesta esim. luokkaan, harrastukset

Mikä äidillä on?

  • Lasta auttaa, kun hän ymmärtää, mikä äidillä on ja miksi esim. äidin käytös on muuttunut
  • Ymmärrystä ei voi syntyä, ellei asioista puhuta
  • On ajateltu, että lapsen taakka kasvaa, jos hänelle kerrotaan ongelmien syistä
  • Vanhemmat tekevät usein kaikkensa, ettei lapsi huomaisi mitään
    ⇒ Lapset arvailevat, mikä äidillä on
    ⇒ Lapset tekevät omia tulkintojaan esim. omasta syyllisyydestään

Vaikeudet eivät estä lasten kehitystä

  • Vaikeus => otetaan puheeksi => etsitään ratkaisua

Puhumattomuus kasvattaa välimatkaa lasten ja aikuisten välille eivätkä lapset eivät voi turvautua vanhempiin kysymyksillään

  • Itselle vaikeista asioista ei ole helppo puhua!
  • Ymmärrys sairaudesta auttaa lasta tulkitsemaan ”oikein” äidin toimia ja puheita – lapsi tietää mikä äitiä vaivaa, kun tämä on jaksamaton ja vetäytyy, se ei johdu siitä, ettei äiti halua olla lapsen kanssa
  • Ymmärrys tekee ongelman pohtimisen mahdolliseksi ja auttaa ratkaisussa

Mitä ja miten lapsen kanssa puhutaan?

Periaatteet

  1. Lapselle puhutaan kieltä, jota hän ymmärtää
  2. Lapsi tarvitsee selitykset kokemilleen asioille – mitä hän on nähnyt, kuullut, tuntenut, ajatellut. Esim. jos äiti on aamutakissa lapsen tullessa koulusta, lapsi ihmettelee ja keksii oman tarinansa
  3. Kun kerrotaan vaikeuksista, jotka liittyvät myös lapsen elämään, on mukaan saatava ratkaisu, joka auttaa tulevaisuuteen – ”Olen sairas, mutta käyn hoidossa.”
  4. Lasta rohkaistaan ottamaan asia puheeksi aina, kun hän haluaa (ymmärryksen syntyminen vaatii aikaa, keskustelu ei valmistu kerralla)

Esille otettavia teemoja

  1. Lapsi ei ole syypää vanhemman ongelmiin.  Jos esim. sanomme ”Minä en jaksa teidän riitelyänne”, lapsi saattaa ymmärtää, että jos hän olisi erilainen, äidillä ei olisi vaikeaa
  2. Äiti hoitaa itseään. Lapset voivat kaikin keinoin koettaa auttaa äitiä. He ikään kuin yrittävät parantaa äidin. Jos lapsi on ylikiltti, siihen kannattaa reagoida; ”Kiva, että autat, mutta ei sinun tarvitse kaikkea tehdä. Sovitaanko mitä teet ja mitä et”
  3. Kotityöt. Kun sairaus vie voimat, kodin hoitaminen voi olla vaikeaa. Tarvitaanko ulkopuolista apua?
  4. Ärtyvyys. Äidin ylikuormittuminen => impulssikontrolli ei pidä => pinna palaa lapselle => jälkikäteen huonommuuden tunne
  5. Lasten pelot. Itsemurhavaara on lapsen suurimpia pelkoja. Asiasta on yritettävä puhua. Lapsi aavistaa, jos äiti on esim. ollut toivoton.
  6. Lasten pelot. Avioero. Kun parisuhteessa on ongelmia, lapsi vaistoaa tunnelman ja näkee asioita. Kannattaa ottaa puheeksi ja selittää, että vanhempien riidat johtuvat heistä ja he koettavat selvittää välejään. Jos vanhemmat aikovat erota, se kerrotaan lapsille.

 Erityisesti esille otettavia asioita

  1. Lapsen kokema syyllisyys ja sen purkaminen
  2. Vanhemman impulssikontrollin vaikeudet
  3. Lapselle tietoa äidin hoidoista
  4. Pelot äidin voinnista ja avioerosta
  5. Kodin ja lastenhoidon sujuminen
  6. Lasten sosiaalinen elämä kodin ulkopuolella

Lapsen elämä kodin ulkopuolella

Sosiaaliset suhteet

  • Sosiaalinen elämä on lapselle ja nuorelle yhtä tärkeä kuin maito ja leipä
  • Toimivat suhteet kodin ulkopuolella tuovat iloa ja kehittävät lasta
  • Ne tukevat ja suojaavat lapsia ongelmilta, kun kotona on raskasta
  • Ystävyyssuhteet, harrastukset, hyvä päivähoito, koulu
  • Vanhempi luottohenkikö kodin ulkopuolelta hyväksi.
  • Tärkeää, että ko. henkilö ymmärtää tilanteen eikä toimi vanhempia vastaan.

Lapsen tilanteen kartoitus

Vahvuus = asiat sujuvat, ei ongelmia

Haavoittuvuus = huolia, heikot tukirakenteet

  • Vahvuudet ovat asioita, jotka toimivat normaalisti. Ei vain erityistaito tai lahjakkuus. Esim. lapsi hoitaa läksynsä, vaikkei vanhempi jaksa häntä tukea.
  • Haavoittuvuus on asia, josta voi tulla ongelmia elämän vaikeissa vaiheissa tai joka herättää huolta. Esim. arka lapsi vetäytyy => korostuu äidin sairauden myötä => lapsi eristäytyy sosiaalisesti
  • Vahvuus ei kompensoi haavoittuvuutta eikä niiden määrä ratkaise!
    Ole ylpeä lapsen vahvuuksista. Löydä haavoittuvuuksiin toimintastrategia.

 

PDF-tiedostolapset-ja-aidin-sairaus.pdf (229 kB)
Luento pdf-tiedostona