Ravitsemus

Hyvää ravitsemusta hoidoista huolimatta


Meeri Engren työskentelee ravitsemusterapeuttina Tampereen yliopistollisessa sairaalassa syöpätautien vastuualueella. Hän on päivittäin tekemisissä erilaisten syöpään tai syöpähoitoihin liittyvien ravitsemusongelmien kanssa.


Miksi hyvä ravitsemus on tärkeää syöpähoitojen aikana?

Hyvä ravitsemus ylläpitää yleiskuntoa ja auttaa jaksamaan suunnitellut hoidot ja niihin liittyvät haittavaikutukset paremmin. Tämän vuoksi riittävästä ravitsemuksesta olisi hyvin tärkeää huolehtia hoitojen aiheuttamista haitoista huolimatta.


Mitkä ovat yleisimmät ravitsemukseen liittyvät haasteet syöpälääkehoitojen aikana?

”Ajoittainen ruokahaluttomuus ja pahoinvointi. Syöminen voi heikentyä tai yksipuolistua myös makumuutosten tai suun kipeytymisen vuoksi. Kipeä suu, makumuutokset, ruokahaluttomuus sekä pahoinvointi johtavat herkästi tahattomaan painonlaskuun, jolloin lihasmassa vähenee ja yleiskunto heikkenee. Rintasyöpähoitojen aikana ongelma on joskus päinvastainen: kortisonilääkitys aiheuttaa herkästi ruokahalun lisääntymistä, jolloin paino voi alkaa nousta liikaa.


Kannattaisiko ruokavalio muuttaa heti, kun hoidot alkavat?

Ei tokikaan. Totuttua ruokavaliota ei tarvitse muuttaa ollenkaan syöpähoitojen aikana, jos hoitoihin ei liity syömistä haittaavia oireita tai tahatonta laihtumista. Ei siis ole automaattisesti tarpeen alkaa syödä vaikkapa tavallista isompia annoksia, rasvaisempia ruokia, voita tai kermaa syöpähoitojen alkaessa.


Mitä hoitojen aikana kannattaa syödä?

Suositeltavaa olisi noudattaa yleisiä terveyttä edistäviä ravitsemussuosituksia. Proteiinin saanti kuitenkin saa olla hieman normaalia runsaampaa, noin 1,3-1,5 g/ihannepainokilo/vrk. Reilumman proteiinin saannin avulla pyritään estämään lihaskatoa syöpähoitojen aikana. Hyviä proteiinin lähteitä ovat liha, kala, broileri, kalkkuna, kananmuna, maitovalmisteet (esim. maito, piimä, jogurtti, viili, juusto, raejuusto ja rahka) sekä palkokasvit (herneet, pavut, linssit ja soija) sekä pähkinät ja siemenet. Kalaa, broileria, kalkkunaa, maitovalmisteita ja palkokasveja kannattaa suosia punaisen lihan ja lihavalmisteiden sijaan. On kuitenkin hyvä muistaa, ettei liiankaan suuresta proteiinimäärästä ole hyötyä.

Lisäksi on hyvä huolehtia, että myös kuitua sekä vitamiineja- ja kivennäisaineita tulee riittävä määrä. Kuitua saa parhaiten täysjyväviljavalmisteista sekä kasviksista ja hedelmistä. Nämä ruoka-aineet tuovat myös vitamiineja ja kivennäisaineita ruokavalioon.


Entä, jos paino alkaa nousta? Voiko hoitojen aikana laihduttaa?

Aktiivista laihduttamista ei yleensä suositella hoitojen aikana, mutta painonhallintaa ja järkevin keinoin toteutettua maltillisesti tapahtuvaa painonpudottamista parin kilon kuukausitahdilla voi tehdä, jos paino nousee häiritsevästi hoitojen aikana. Painonnousua voi myös yrittää hillitä tai katkaista ilman, että aktiivisesti laihduttaisi. Tärkeintä on huolehtia riittävän tiheästä ateriarytmistä sekä siitä, että annoskoot pysyvät kohtuullisina. Pääateriat ja välipalat olisi hyvä nauttia noin 3-4 tunnin välein - se auttaa paitsi pitämään ateriat kohtuullisen kokoisina, myös ehkäisee napostelua. Jatkuva napostelu tuo harvoin kylläisyyttä, mutta lisää kyllä energian saantia.

Kuitupitoiset ruoka-aineet tuovat paremmin kylläisyyden tunnetta kuin vähäkuituiset. Jokaisella aterialla ja välipalalla tulisi olla myös vähintään yksi proteiinin lähde, jotta proteiininsaanti olisi riittävää. Proteiini lisää myös kylläisyydentunnetta.
Jos kasvisten ja hedelmien käyttö on vähäistä, niitä on hyvä pyrkiä lisäämään.


Mitä voi syödä, jos kaikki oksettaa?

Pahoinvoinnin hoidossa tärkeässä osassa ovat pahoinvoinnin estolääkkeet, mutta usein pitkät ruokavälit tai syömättömyys osaltaan huonontavat oloa. Usein onkin viisaampaa syödä vain vähän kerrallaan, mutta normaalia tiheämmin, jopa parin tunnin välein. Mikäli kerralla syödyt ruokamäärät ovat hyvin pieniä, napostelutyylinen syöminen voi sopia paremmin kuin säännölliset ateriat. Pahoinvoinnin aikana voi kokeilla sopisivatko kylmät tai viileät ruoat paremmin kuin lämpimät. Toisilla kuivat ruoka-aineet - voileipäkeksit, näkkileipä, murot, pähkinät, kuivatut hedelmät - ovat sopivia naposteltavia ja auttavat lievittämään pahoinvoinnin tunnetta. Aterioiden yhteydessä kannattaa juoda vain vähän, sillä runsas juominen aterian kanssa voi lisätä pahoinvointia.


Entä jos ei huvita syödä mitään?

Ruokahaluttomuuden aikana tärkeintä on pyrkiä syömään sitä mikä maistuisi parhaiten. Jos tavanomainen lämmin ateria ei maistu, sen voi hyvin korvata välipalatyyppisellä syömisellä tai kokeilla maistuisivatko keitot, puurot, vellit tai muut pehmeät tai nestemäiset ruoat paremmin. Syömättä ei kuitenkaan saa olla.


Hoidoista tuli suuhun kipeitä haavaumia. Mikä neuvoksi?

Kipeän suun hoidossa ensisijaista on riittävä kipulääkitys sekä mahdollisesti lisänä käytettävät puuduttavat suusuihkeet ja geelit. Kipulääkkeen otto on hyvä ajoittaa noin ½-1 h ennen ruokailua. Ruokina kannattaa suosia mietoja, vähän maustettuja ja hapottomia tai vähähappoisia ruokia. Koostumukseltaan sopivat pehmeät, sosemaiset tai paksut nestemäiset ruoat. Yleensä sopivia ruokia ovat esimerkiksi puurot, peruna- ja kasvissoseet, makaroni, riisi, kala, broileri, kananmuna, miedot kiisselit ja vanukkaat. Hedelmä- ja marjaruokien sekä jäätelön, kohmeisten marjojen ja jääpalojen soveltuvuus kannattaa kokeilla. Haalea tai viileä ruoka sopii yleensä parhaiten.


Yritän syödä, mutta paino vain laskee. Onko sille jotakin tehtävissä?

Silloin voi olla hyvä kokeilla energia- ja proteiinitiheää ruokavaliota. Ruokien energiapitoisuutta on helppo parantaa lisäämällä annoksiin pieni rasvalisä esimerkiksi öljynä tai 60-70 % margariinina. Ensisijaisesti suositeltavaa olisi käyttää tyydyttymättömiä rasvahappoja sisältäviä kasviöljyjä ja muita terveellisiä kasvirasvoja. Rasvan laatuun kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, jos sairastaa jotakin sydän- ja verisuonisairautta tai diabetesta. Jos paino uhkaa laskea, myös muista elintarvikkeista, kuten maitotuotteista, voi valita energiapitoisemmat vaihtoehdot.


Pystyn syömään vain vähän kerrallaan. Miten estän laihtumisen?

Kun annoskoot ovat pieniä, ruokailujen väleihin kannattaa lisätä ylimääräisiä pieniä välipaloja. Napostelu on sallittua ja jopa suotavaa. Ruokailujen välit saisivat olla pisimmillään noin pari tuntia. Juomina on hyvä suosia energiapitoisia juomia, kuten maitoa, piimää ja täysmehua. Apteekeista ilman reseptiä saatavat täydennysravintojuomat (Fresubin®, Resource®, Nutridrink®) ovat myös helppo tapa lisätä energian- ja proteiininsaantia. Yksi pullollinen sisältää energiaa valmisteesta riippuen noin 300-400 kcal ja proteiinia 8-20 grammaa. Lisäksi juomasta voi saada isonkin osan päivän vitamiinien ja kivennäisaineiden tarpeesta. Käytännössä pullollinen täydennysravintojuomaa vastaa pienehköä ateriaa tai reilumman kokoista välipalaa.
Täydennysravintojuomat kannattaa nauttia kylmennettyinä pienemmissä erissä päivän aikana, ja niitä voi tarvittaessa myös laimentaa esim. vedellä. Valikoimissa on sekä pirtelömäisiä että kirkkaita mehumaisia juomia ja makuja on paljon, joten kannattaa kokeilla useampaa eri vaihtoehtoa itselle mieluisan juoman löytymiseksi.
Myös ruokakaupoista saatavia proteiinijuomia tai patukoita voi käyttää tuomaan ruokavalioon lisäenergiaa ja –proteiinia. On kuitenkin hyvä muistaa, että niiden energiamäärä on yleensä pienempi ja ravintosisältö suppeampi kuin täydennysravintovalmisteiden.

Teksti: Nina Sarell