Talous ja työ

Rintasyöpädiagnoosi saadaan usein työikäisenä. Suurin osa jää sairauslomalle hoitojen ajaksi, jotkut taas ovat poissa vain muutamia päiviä sytostaattitiputuksen yhteydessä. Jokaisen on ratkaistava työnteko hoitojen aikana omista lähtökohdistaan ja työpaikan olosuhteista käsin. Onko työssä etätyömahdollisuus, liittyykö työhön infektioriskejä ja miten kuormittavaa oma työ on sekä fyysisesti että psyykkisesti. Jokaisella on oikeus olla sairauslomalla hoitojen ajan. Vaikka pahoilta fyysisiltä oireilta välttyisikin, syöpädiagnoosin aiheuttama henkinen kuormitus vaatii käsittelyä. Toisille työ ja työkaverit ovat tärkeä henkireikä syöpäpolun aikana, toiset taas tarvitsevat rauhallista vapaa-aikaa selvitäkseen ja jaksaakseen vaikka lapsiperhearkea hoitojen lomassa.

Sairauslomalle vai ei?

Monesti syöpähoitojen alkaessa mietityttää, jaksaisinko jatkaa töissä vai jäänkö kokonaan sairauslomalle. Tässä kohdin kannattaa kuunnella itseään ja jaksamistaan, eikä vertailla muihin. Hoidot vaikuttavat eri ihmisiin eri tavoin, osa jaksaa hyvin elää lähes normaalia arkea, kun taas toisilla sivuvaikutukset vievät ns. ”jalat alta.” Hyvät päivät kannattaa käyttää itselle mieleiseen tekemiseen, oli se sitten työssä käyminen tai sairausloman tuomasta yllättävästä vapaudesta nauttiminen.

Suomen Syöpäpotilaat ry:n keväällä 2019 tekemän kyselyn mukaan lähes 60 % vastaajista jäi syöpähoitojen ajaksi sairauslomalle kokonaan, vajaa 30 % oli osittain töissä ja 9 % kävi koko ajan töissä. Lähes puolet palasi töihin vuoden sisällä diagnoosista.

Sairausloman ajalta Kela maksaa sairauspäivärahaa korkeintaan 300 päivää eli noin vuoden ajan. Usein työnantaja maksaa jonkin aikaa sairausajan palkkaa, ja saa tältä ajalta Kelasta korvauksena työntekijän sairauspäivärahan. Kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivää, Kela vaatii työterveyshuollon B-lausunnon, jotta päivärahan maksamista voidaan jatkaa. Tarkoitus on, että työterveyslääkäri yhdessä työnantajan kanssa arvioi mahdollisuutta jatkaa töissä sairaudesta huolimatta. Tässä yhteydessä on jo hyvä ottaa puheeksi työhön palaaminen ja pyytää työterveyslääkäriä järjestämään työterveysneuvottelu (työkykypalaveri, kolmikantaneuvottelu).

Jos olet työtön, ilmoita sairastumisesta TE-toimistoon, Kelaan ja työttömyyskassaan. Hae sairauspäivärahaa, jotta sairausaika ei kuluta työttömyyspäivärahan enimmäismäärää.

Kevennetyn työhönpaluun tuki

Jos kokoaikatyö heti pitkän sairausloman jälkeen tuntuu liian raskaalta, kannattaa hyödyntää vaihtoehtoja kevennettyyn ja osa-aikaiseen työhön paluuseen. Työpaikalla voidaan tehdä työjärjestelyjä ja räätälöidä työtehtäviä työkykyä vastaavaksi.

Kelasta voi hakea työhön paluun tueksi osasairauspäivärahaa. Osasairauspäivärahaa voidaan maksaa 12–120 arkipäivältä ja työaika voi tällöin olla 40–60 % aikaisemmasta kokoaikatyön työajasta. Osasairauspäivärahaa voi hakea, vaikka 300 päivän enimmäismäärä täyden sairauspäivärahan osalta olisi jo käytetty.

Toinen vaihtoehto osittaiseen työhön paluuseen on ammatillinen kuntoutus (työeläkekuntoutus). Ammatillista kuntoutusta haetaan omasta työeläkeyhtiöstä. Työeläkekuntoutus voidaan toteuttaa esim. työkokeiluna omaan työhön tai uuteen tai muokattuun tehtävään. Työkokeilu sovitaan tavallisesti kolmeksi kuukaudeksi, ja työpäivän pituutta voidaan asteittain lisätä työkokeilun aikana.

Myös uudelleen kouluttautuminen on mahdollista ammatillisena kuntoutuksena, jos vanhaa työtä ei pysty enää tekemään terveyssyistä. Kuntoutussuunnitelman tarkoituksenmukaisuus arvioidaan työeläkeyhtiössä.

Ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksetaan kuntoutusrahaa, joka on 33 % suurempi kuin työkyvyttömyyseläke. Lisätietoja omasta oikeudestasi ja mahdollisuuksista ammatilliseen kuntoutukseen voit kysyä omasta työeläkeyhtiöstäsi. Voit selvittää oman työeläkeyhtiösi työeläke.fi-sivuston verkkoasioinnissa.

Kela järjestää työllistymistä edistävää ammatillista kuntoutusta työttömille henkilöille, joilla työeläkekuntoutuksen ehdot eivät täyty.

Sairauden pitkittyessä

Jos vuoden sairausloma ei riitä, Kelan päivärahakauden jatkoksi voi hakea määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä eli kuntoutustukea. Kuntoutustuen maksaa työeläkeyhtiö ja työeläkelain mukaisen kuntoutustuen määrästä riippuen myös Kela. Kuntoutustukea haetaan työkyvyttömyyseläkehakemuksella ja hakemus kannattaa jättää noin 2-3 kk ennen sairauspäivärahakauden päättymistä jos mahdollista. Jos kuntoutustuen hakeminen ja käsittely viivästyy, odotusajalle voi hakea työttömyyspäivärahaa. Tätä varten tulee ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon, vaikka työsuhde olisikin voimassa.

Työeläkeyhtiöstä voidaan myöntää myös osatyökyvyttömyyseläke tai määräaikainen osakuntoutustuki, jos työkykyä on vielä jäljellä riittävästi osa-aikatyöhön. Osa-aikatyön ansiot saavat olla korkeintaan 60 % aikaisemmasta palkkatasosta. Jos osa-aikatyötä ei ole saatavilla, osatyökyvyttämyyseläkkeen rinnalla voi saada osittaista työttömyyskorvausta.

Minä, syöpä ja työ -hanke

 

 

 

 

 

Suomen syöpäpotilaat ry:n Minä, syöpä ja työ -hanke tarjoaa tietoa ja tukea työikäisille syöpään sairastuneille ja ammattilaisille. Hankkeen puitteissa järjestetään teemailtoja, vertaisryhmiä tukemaan työnhakua tai työssä jaksamista sekä ryhmächatteja.

Minä, syöpä ja työ -sivustolta löydät käytännön vinkkejä työnhakuun ja arkeen palaamiseen, työhön paluuseen ja työssä jaksamiseen syövän jälkeen tai syöpää sairastaessasi.

Sivustolta löytyy tietoa myös työnantajille ja työyhteisölle, mm. vinkkejä miten tukea syöpään sairastunutta työntekijää sekä ladattava Esihenkilön tietopaketti sairastuneen kohtaamiseen ja tukemiseen.

Minä, syöpä ja työ -keskusteluryhmä Facebookissa on tarkoitettu keskustelukanavaksi työikäisille syöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen, jotka pohtivat työelämään ja jaksamiseen liittyviä kysymyksiä.

Taloudelliset avustukset

Syöpäsäätiö myöntää taloudellista tukea syöpään sairastuneille, jotka ovat joutuneet vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen sairauden vuoksi. Tukea haetaan sairaaloiden syöpäosastojen sosiaalityöntekijöiden kautta.

Osa alueellisista syöpäyhdistyksistä myöntää hoitopäiväkorvausta jäsenilleen. Etuus vaihtelee yhdistyksittäin, ja sitä kannatta tiedustella oman kotikunnan alueella toimivasta syöpäyhdistyksestä. Listan alueellisista syöpäyhdistyksistä löydät täältä. Rintasyöpäyhdistys ei jaa taloudellista apua.

Lisätietoa

Syöpäjärjestöjen valtakunnallinen etuusneuvonta, p. 0800 411 303 keskiviikkoisin klo 15-17. Etuusneuvontapuhelimesta saat asiantuntijatietoa syöpäpotilaan taloudelliseen asemaan vaikuttavista tekijöistä ja potilaan oikeuksista. Etuusneuvontapuhelin on maksuton.

Kelan valtakunnalliset palvelunumerot:
Sairastaminen 020 692 204
Eläkeasiat 020 692 202
Kuntoutus 020 692 205

kela.fi
työeläke.fi

Työikäisen syöpäpotilaan etuudet ja palvelut -esite. Suomen Syöpäpotilaat ry

Järjestöjen sosiaaliturvaopas 2020