Siirry suoraan sisältöön

Triplanega – enemmän kuin yksi tauti

TNBC eli kolmoisnegatiivinen rintasyöpä on tutkijoille kova pähkinä purtavaksi. Arvaamattomana tunnetun taudin hoidoissa on kuitenkin otettu viime vuosina isoja askeleita. 

Rintasyöpään sairastuneet puhuvat vertaisryhmissä sujuvasti salakieltä, johon läheisten ja asiaan vihkiytymättömien on vaikea seurata. Jotta myös kielitaidottomat pääsisivät kärryille, on ensin syytä kysyä: mikä ihmeen triplanega? 

Triplanega tai TNBC (Triple Negative Breast Cancer) on lyhyt tapa kertoa, millainen rintasyöpä on kyseessä. Rintasyövästä voisi nykypäivänä tehdä jo geeniprofiilianalyysin, mutta toistaiseksi eri syöpätyypit jaotellaan muutamien ominaisuuksien perusteella ryhmiksi. Nämä ominaisuudet kertovat syövän luonteesta, hoitomahdollisuuksista ja ennusteesta. Hoidon kannalta keskeistä on tietää, onko syöpäsoluissa estrogeeni- ja/tai progesteronireseptoreita, kuinka nopeasti syöpäsolut jakautuvat, ja ilmentyykö soluissa niin sanottua HER2-kasvutekijää eli HER2-onkogeenin monistumaa, joka lisää syövän aggressiivisuutta ja uusimisriskiä. 

Suurin osa rintasyövistä on tyyppiä, jossa syöpäsoluissa on joko yhtä tai kahta hormonireseptoria, jakautuminen on vähäistä ja HER2 on negatiivinen. Noin viidessätoista prosentissa rintasyövistä ei löydy hormonireseptoreita eikä HER-kasvutekijää. Kun sekä estrogeeni- että progesteronireseptorit puuttuvat ja HER2-onkogeenin monistumaa ei todeta, kyse on triplanegatiivisesta rintasyövästä. 

Mikä kolmesta miinuksesta tekee huonon uutisen? Jo monen vuosikymmenen ajan hormonireseptoripositiivisia rintasyöpiä on hoidettu hormonaalisilla lääkehoidoilla, jotka puolittavat rintasyövän uusiutumisriskin. Jos hormonireseptoreita ei ole, hormonaalisia hoitoja ei kuitenkaan voida käyttää – niistä ei ole mitään hyötyä, haittaa kylläkin. HER2-monistumaa ilmentävä syöpätyyppi tiedetään aggressiivisemmaksi, mutta sen ennustetta voidaan parantaa HER2-valkuaisaineeseen kohdistetulla vasta-aineella nimeltä trastutsumabi. Jopa levinneessä taudissa voidaan käyttää muutamiakin erilaisia vasta-aineita suun kautta tai suonensisäisesti. HER2-negatiivisessa taudissa nämä hoidot eivät tehoa. Taudin hoitoon on käytetty solunsalpaajahoitoja: dosetakselia, paklitakselia, CEF-hoitoa, kapesitabiinia ja vinorelbiiniä. Uhkaavissa tilanteissa dosetakselin tehoa on pyritty buustaamaan esimerkiksi kapesitabiinilla tai gemsitabiinilla. 

Ennuste on arvoitus 

Täsmälääkkeiden puute on yksi syy siihen, miksi juuri tämä syöpä on niin hankala tapaus. Kolmoisnegatiivinen rintasyöpä tunnetaan usein tautina, joka iskee keskimääräistä nuoremmalla iällä, joka voi edetä aggressiivisesti, ja joka uusiutuu muita rintasyöpätyyppejä useammin. Levinneen triplanegatiivisen rintasyövän ennusteen tiedetään olevan huono ja elinajan mediaanin alle 19 kuukautta. Osa triplanegaan sairastuneita kuitenkin parantuu. Miksi ihmeessä, jos tauti kerran on niin kavala? 

Kolmoisnegatiivista rintasyöpää tutkinut LT, dosenttKatri Selander oikaisee, että sairaus ei suinkaan etene kaikilla saman kaavan mukaan. 

”Aina on ollut tiedossa, että osa TNBC-potilaista paranee täysin, kun taas osalla tauti uusii. Yli kymmenen vuoden ajan on ymmärretty, että kolmoisnegatiivinen rintasyöpä on ’enemmän kuin yksi tauti’. Kun kasvaimia on lähdetty perkaamaan molekyylitasolle, on huomattu, että TNBC-ryhmän sisällä on paljon eroavaisuuksia. Tällä hetkellä meillä ei kuitenkaan ole vielä käytössä mitään biomarkkeria, josta voisi heti lähtökohtaisesti ennustaa, paraneeko potilas vai uusiutuuko tauti”, hän selittää. 

Kolkot puheet kolmoisnegatiivisesta rintasyövästä automaattisena kuolemantuomiona voi siis heittää romukoppaan – tästäkin taudista voi parantua. Tämän lisäksi hyviä uutisia on kantautunut myös lääketutkimuksista.  

Läpimurtoja lääkityksissä 

PD-1- ja PD-L1-vasta-aineet ovat uusi immunologisten syöpälääkkeiden ryhmä. Niiden vaikutus perustuu T-solujen kautta välittyvän, syöpäsoluihin kohdistuvan immuunivasteen tehostamiseen. Impassion 130 -nimisessä tutkimuksessa selvitettiin immunologisten syöpälääkkeiden eli ns. IO-hoidon tehoa levinneen kolmoisnegatiivisen rintasyövän hoidossa. Se oli tärkeä läpimurto: tutkimuksessa osoitettiin, että kun taudin todetaan uusiutuneen ja kasvaimen PD-L1-värjääntyvyys oli yli 1% eli kasvain tuottaa proteiinia, johon lääke pystyy vaikuttamaan, taudin etenemistä pystyttiin merkittävästi hidastamaan määräämällä ensi linjan hoidoksi sytostaatin ja atetsolitsumabi – nimisen immunologisen syöpälääkkeen yhdistelmä. Tätä hoitoa saaneet potilaat elivät keskimäärin seitsemän kuukautta kauemmin kuin perinteisesti hoidetut. 

Tämä on räjäyttänyt pankin, ja immunologisia lääkkeitä tutkitaan nyt tosi paljon rintasyövän hoidossa, myös muidenkin kuin TNBC:n hoidossa. Hyvä uutinen on myös se, että vihdoin myös suomalaiset TNBC-potilaat saavat tätä hoitoa”, Selander iloitsee. 

Immunologiset lääkkeet ovat tämän hetken tärkein tutkimushaara. Parhaillaan tutkitaan, toimivatko immunologiset lääkkeet jo hoidon varhaisvaiheessa eli ns. neoadjuvanttihoitona. Immunologiset lääkkeet antavat toivoa, koska niiden käytöstä on kertynyt kokemusta muiden syöpien hoidossa, ja haitat tunnetaan. 

”Jos tutkimuksista saadaan positiivisia tuloksia, lääkkeitä voidaan ottaa käyttöön nopeastikin”, Selander kertoo. 

Geenitiedon aukeaminen syöpätutkimuksessa voi tietää nopeitakin loikkia eri syöpätyyppien hoidossa. Esimerkkinä tästä Selander mainitsee viime vuonna lääkekäyttöön hyväksytyn alpelisibin, joka on tarkoitettu hormonireseptoripositiivisen rintasyövän hoitoon. Alpelisibin vaikutusmekanismi on kuin tieteiskirjallisuudesta: joissakin rintasyövissä ilmenee PIK3CA-geenimutaatio, ja alpelisibin vaikutus kohdistuu tähän geeniin liittyvän P13K-entsyymin alfa-alayksikköön. Näin käsittämättömiin lääkeinnovaatioihin genomitieto joskus johtaa – ja tämänkin lääkkeen mahdollisuuksia TNBC:n hoidossa selvitetään parhaillaan. Jos positiivisia tuloksia saadaan, ”vanha” lääke voidaan ottaa käyttöön nopeasti ainakin maailmalla – Suomessa luvan saaminen on hieman pidempi prosessi. 

Tauti on kimurantti, mutta toivo elää – tutkijat ovat ottaneet haasteen vastaan. Maailmalla on parhaillaan käynnissä noin kuusisataa kliinistä tutkimusta kolmoisnegatiivisesta rintasyövästä.  

”Joukossa on paljon mielenkiintoisia tutkimuksia. Kiinnostavia tutkimuksia ovat esimerkiksi HIV- ja diabeteslääkkeiden vaikutukset TNBC:ssä. Tutkimuksen alla on myös paljon tuttujen lääkeryhmien aineita, ja esimerkiksi vanhoja sytostaatteja eri antojärjestyksessä tutkitaan. Lisäksi syöpärokotteista on tosi mielenkiintoisia tutkimuksia ja tuloksiakin myös kolmoisnegatiivisessa rintasyövässä” Selander kertoo. 

Tiesitkö? 

  • Kolmoisnegatiiviseen rintasyöpään liittyy tavallista useammin periytyvä, rinta- ja munasarjasyövälle altistava BRCA-geenimutaatio.  
  • Jos BRCA-mutaatio löydetään, alkuvaiheen hoitoon suositellaan liitettäväksi karboplatiini tai sisplatiini, koska tällöin ne tehoavat tavallista paremmin. 
  • Levinneessä, paikallisesti edenneessä tai leikkaukseen soveltumattomassa kolmoisnegatiivisessa rintasyövässä voidaan käyttää ensilinjan hoitona atetsolitsumabin ja nab-paklitakselin yhdistelmää, jos kyseessä on PD-L1-positiivinen kasvain. Hoito parantaa ennustetta merkittävästi. 

Lähteet ja lisätietoja

  • Fimea (2019). Atetsolitsumabi yhdessä nab-paklitakselin kanssa kolmoisnegatiivisen rintasyövän hoidossa – Uusien sairaalalääkkeiden arviointi. Fimea kehittää, arvioi ja informoi -julkaisusarja 9/2019.
  • Klefström J (2019). Mistä merkitys ykkösille ja nollille? Sic! 3-4/2019.
  • Vehmanen, L (2017). Rintasyöpä: toteaminen ja ennuste. Duodecim terveyskirjasto. Viitattu 19.8.2020.

Teksti: Nina Sarell
Rinnakkain 3/2020