Siirry suoraan sisältöön

Maltti on valttia töihin paluussa

Rintasyövän jälkeen on vaikea ennakoida, miten työhönpaluu sujuu ja kestääkö kunto täyspäivätyön. On tärkeää antaa itselleen aikaa toipua ja kuunnella omaa jaksamistaan.

Rintasyövän ilmaantuvuushuippu on työikäisessä väestössä, joten kyseessä on merkittävä työikäisten naisten työkykyä heikentävä sairaus. Suurimmalle osalle sairastuminen merkitsee pitkää sairauslomaa työelämästä. Vaikka yhä useampi suomalainen sairastuu syöpään, entistä useampi paranee. Uusien lääkkeiden ansiosta myös moni parantumatonta syöpää sairastava toivoo palaavansa työhön. 

Tämä onnistuukin suurelta enemmistöltä: Syöpä ja työ -kyselyn mukaan syöpään sairastuneista jopa 80 prosenttia palaa sairastumisen jälkeen työelämään joko täysin tai osittain työkykyisenä, suurin osa vuoden sisällä diagnoosista. Työelämään palanneista 70 prosenttia palasi entiseen työpaikkaansa, loput vaihtoivat eri työnantajalle tai palasivat omaan työtehtäväänsä työkokeilun kautta. 

Lähes puolella kyselyn vastaajista työhön paluu ajoittui 6–11 kuukauden kohdalle diagnoosin saamisesta. Kokonaisuudessaan 86 prosenttia vastaajista palasi työelämään vuoden sisällä diagnoosin toteamisesta. Lopuilla työhön paluu pitkittyi jopa viisi vuotta.  

Jokaisen syöpään sairastuneet hoitopolku on yksilöllinen, joten yhtä oikeaa tapaa tai ohjetta työssäkäyntiin tai työhön paluuseen syövän jälkeen ei ole. Pieni osa sairastuneista – noin joka kymmenes – käy töissä koko hoitojakson ajan ja neljäsosa sairastuneista käy töissä välillä tai on osittain sairauslomalla. Noin 60 prosenttia on sairauslomalla koko hoitojakson ajan.  

Työhön paluu on usein merkityksellinen kohta syöpään sairastuneen toipumisprosessissa. Onhan työ useimmille osa identiteettiä, joka tuo elämään merkityksellisyyttä, sosiaalisia kontakteja ja taloudellista toimeentuloa. 

Työterveyshuolto mukaan 

Potilasjärjestön kyselyssä yli 90 prosenttia vastaajista koki syövän vaikuttaneen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyynsä. Syöpään sairastuneet toivovat työkyvyn ja kuntoutustarpeen moniammatillista arviointia. Työterveyshuollolla ja työterveysneuvottelulla on siis merkittävä rooli yksilöllisen työhön paluun näkökulmasta. Työterveysneuvottelun kautta voidaan työnantajan kanssa esimerkiksi työaikaa ”tuunata” sopivasti, jos työkuorma tai tuntimäärät ovat alkuun liian rankkoja. 

Kun paluu työhön ja arkeen hoitojen jälkeen koittaa, sairastuneen oman kokemuksen ja ympäristön ristiriita on todellista. Ulkopuolisille työhön palannut on toipunut sairaudesta ja työt hoituvat – kenties uudella hiustyylillä – samalla sykkeellä kuin aikaisemminkin. Kuitenkin kuntoutumisessa ja työkyvyn palautumisessa ennalleen voi mennä aikaa.  

Syövän ja syöpähoitojen myötä voi myös jäädä mahdollisia myöhäis- tai haittavaikutuksia, jotka vaikuttavat fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Työhön palaamisen tukeminen ja sairausloman pitkittymisen estämiseen tähtäävät toimet ovat tärkeitä, koska onnistunut työhön paluu tukee sairastuneen toipumista, edistää työllistymistä ja vähentää sairauspoissaoloista syntyviä kustannuksia. 

Suomen Syöpäpotilaiden ylläpitämillä Syöpä ja työ -nettisivulla muistutetaankin, että ”töihin kannattaa palata oman jaksamisen sallimissa rajoissa. Työssä jaksamista voi peilata merkkinä omasta työkyvystä. Voi myös olla vaikea ennakkoon tiedostaa, miten jaksaa ja kuinka paljon oma kunto sallii työnteon. ”  

Yksi tärkeimmistä, ellei tärkein tie syövästä toipumiseen ja työssä jaksamiseen on oman jaksamisen kuunteleminen. Syöpää ei voi verrata flunssaan, joka tulee ja menee. Tärkeää on antaa itselleen aikaa toipumiseen ja asioiden käsittelyyn, aikaa prosessoida sairaus ja käsitellä sen herättämät tunteet.  

Fatiikin eli voimakkaan uupumuksen esiintyvyys rintasyöpään sairastuneilla on kirjallisuuskatsauksista riippuen 40-80 prosenttia, ja sen vaikutukset voivat näkyä merkitsevästi arjessa ja elämänlaadussa. Yksi neljästä rintasyöpään sairastuneesta kärsii moniulotteisesta fatiikista vielä kymmenen vuotta diagnoosin jälkeen. Fatiikki näyttää olevan yhteydessä ahdistus- ja masennusoireisiin, ja rintasyövän sairastaneilla on kohonnut masennusalttius jopa 10 vuotta diagnoosin jälkeen. 

Muista myös aivoergonomia! 

Myös liitännäislääkityksillä kuten tamoksifeeni tai aromataasin estäjät on omat fyysiset (vaihdevuosioireet, uniongelmat, kivut) ja psyykkiset sivuvaikutuksensa, joita ei myöskään pidä ohittaa työssäjaksamisen näkökulmasta. Yleisiä fyysisiä vaikutuksia ovat vaihdevuosioireet, uniongelmat ja nivelkivut. Hoitojen aiheuttamat, ajallaan ohimenevät neurologiset oireet eli ”sytoaivot” tai ”aivosumu” vaikuttavat muistiin, keskittymiskykyyn ja kuormittumiseen.  

Aivoergonomia onkin keino keventää työn kuormittavuutta. Kuormittavuutta helpottavia yksinkertaisia keinoja ovat muun muassa vastamelukuulokkeet, hiljainen työtila, työrauha, etä-/hybridityö ja mikrotaukojen pitäminen. 

Liian aikainen kokopäiväiseen työhön siirtyminen usein kostautuu, ja moni liian aikaisin kokoaikaiseen työhön palannut ottaa aikalisän toipumiseen lyhennetyn työajan muodossa. Osa-aikaisen sairausloman tarkoituksena on tukea työntekijän pysymistä työelämässä ja paluuta kokoaikaiseen työhön.  

Osittainen työskentely sairauslomalla saattaa joissain tilanteissa edesauttaa työntekijän kuntoutumista ja nopeuttaa hänen toimintakykynsä palautumista. Tavoitteena on siis edistää työkyvyn palautumista, työssä jaksamista ja työuralla pysymistä. Myös osa-aikatyö tai työkokeilu ovat hyviä vaihtoehtoja kevennettyyn työhön paluuseen.  

Työnantajan olisi hyvä pitää yhteyttä sairastuneeseen pitkän sairausloman aikana ja työhön paluun suunnittelu on syytä aloittaa ajoissa. Tärkeää olisi muistaa sairauslomalta palavaan hyvä perehdytys. Sairausloman pituudesta riippuen työtehtävissä ja työyhteisössä on saattanut tapahtua muutoksia. Keskustelu esihenkilön kanssa työtehtävistä ja tavoitteista on paikallaan. Työssäjaksamisen kannalta on hyvä muistaa kalenteroida seurantakeskusteluja.  

Niin sanotuissa epätyypillisissä työsuhteissa olevilla, freelancereillä ja yksinyrittäjillä saattaa sairastuminen aiheuttaa ongelmallisen tilanteen, jos varautumista sairastumisen varalta ei ole tehty. Myös työelämän ulkopuolella syöpään sairastuneen työikäisen työhön paluun keinot vaativat usein TE-palveluiden tarjoamia tukimuotoja.  

Rinnakkain-ryhmäläisten kokemuksia: 

”Töissä käynnistä hoitojen aikana tai jälkeen haluan sanoa, että on niin erilaisia työpaikkoja että ei yhtä totuutta ole. Meidän alalla suorassa asiakastyössä yllättävät poissaolot ovat hankalia ja toisaalta puolikuntoisena on vaikeampi jaksaa kuin vaikka kotoa käsin tehtävässä toimistotyössä. Asiakkaatkin kommentoivat ja pohtivat muuttunutta olemusta ja sen ja poissaolon syitä. Tämän jaksaa vain jos on itse suht sinut asian ja itsensä kanssa.”  

”Olen viihtynyt töissä hyvin. Koin kuitenkin, että oli hyvä olla kokonaan sairauslomalla aikoinaan, sillä työ on henkisesti vaativaa asiakastyötä sosiaalialalla. Olin siis sairauslomalla 9 kuukautta, sitten syyskuun tein vajaata työviikkoa ja tammikuussa aloitin varaesihenkilönä eli astetta vaativammassa työssä. Koen, että ajoittain on huono muisti ja hahmotuskyky, mutta en tiedä, minkä verran tämä liittyy syöpään ja hoitoihin. Vahvuus on se, että paineensietokyky on toisaalta aika hyvä koska en hätkähdä pienestä enkä odota itseltäni täydellisyyttä.” 

”Huonon muistin kanssa selviän To do-sovelluksen ja kalenterin avulla. Mielenkiintoinen näkökulma työssä selviämiseen ja pärjäämiseen on mielestäni itsemyötätunto; kun en odota itseltäni esimerkiksi virheettömiä tekstejä, niin saan aika tehokkaasti ja nopeasti asioita tehtyä, en jää vitkuttelemaan.”  

”Minä koetin elää hoitojenkin aikana täyttä elämää. Kaljuna, peruukki päässä, väsyneenä ja säteiden välissä ehti mökkeilemään, konsertteihin, keikoille, terassille, näkemään ystäviä…. Paluu arkeen ja kolmivuorotyöhön koitti nyt 1.1.23 kun palasin sataprosenttisesti töihin kolmen kuukauden 50 prosentin jälkeen. On melko rankkaa herätä ajoissa ja mennä iltavuoroon, kun tottunut melkein vuoden olemaan ”vapaalla”. Mutta yh-arkeen kuuluu myös kehitysvammainen lapsi, jonka koulun/hoidon yms. aikataulutus oli helppoa saikulla. Nyt taas alkaa tämäkin pohdinta, että kuka hoitaa ja on vastassa.”  

”On mennyt kivasti nyt töissä. Työkaverit ovat niin mukavia ja ihania, että työpäivät kuluvat nopeasti ja oman jaksamisen mukaan voi tehdä. Kolmivuoroon paluu sujui siis yllättävän kivuttomasti ja onhan palkkapäivänä hieman enemmän tilillä kuin Kelan tuella. Lapsen kanssa aikataulutuskin on mennyt mukavasti, työpaikalla on joustoa ja vammaispalvelusta saanut illaksi hoitoapua jos tarvitsee. Ensimmäisessä vuosikontrollissa oli kaikki hyvin.”  

Lue lisää nettisivuilta: 

Kirjoituksen sisältöä varten haastateltiin työelämän asiantuntijaa, erityisasiantuntija Emma Anderssonia Suomen Syöpäpotilaat ry:stä.

Teksti: Sanna Tiensuu-Piirainen
Rinnakkain 1/2023