Hoito

Turvotuksen tärkein hoitomuoto on kompressio, eli tukihiha ja/tai hansikas. Joskus myös tukiliivi on tarpeen. Ota yhteyttä lääkäriin heti, jos leikatun puolen käsivarsi alkaa turvota tai siinä näkyy tai tuntuu tulehduksen merkkejä, kuten kuumotusta, punoitusta tai kipua. Saat maksusitoumuksen tukihihan ja/tai -hanskan hankkimiseksi sekä tarvittaessa lymfaterapiaan.

Lymfaturvotuksen hoito eli kokonaisvaltainen lymfaterapia käsittää

  • kompressioterapian
  • manuaalisen lymfaterapian
  • terapeuttiset harjoitteet
  • ohjausta turvotusraajan ihonhoitoon sekä
  • omatoimiseen hoitoon.

Lymfaterapian päätehtävä on elvyttää ja ylläpitää imusuonten toimintaa. Turvotuksen hoidon tärkein hoitomuoto lähes kaikkien turvotusten kohdalla on kompressioterapia, joka vastaa noin 80% hoitotuloksesta. Kompressiohoito yhdistettynä itsehoitoon on tehokkain tapa hoitaa turvotusta. Kompressioterapiaa täydennetään terapeutin harkinnan mukaan manuaalisella lymfaterapialla, liike- ja asentohoidolla, ihon hoidolla sekä tarvittaessa täydentävillä hoitomuodoilla kuten LymphaTouch- tai LPG-laitehoidoilla, jaksottaisella painepuristushoidolla (Ventipress/LymphaPress), lymfateippauksella tai faskiakäsittelyllä. Yksittäin käytettynä mikään yllämainituista hoitomuodoista ei tuota optimaalista tulosta, mutta yhdistettynä kompressioterapiaan ne lisäävät hoidon vaikuttavuutta ja mahdollistavat parhaan mahdollisen hoitotuloksen.

Kuntoutujalla itsellään on merkittävä ja aktiivinen rooli lymfaterapian onnistumisessa. Hänen tulee sitoutua sekä intensiiviseen terapiajaksoon että kompressiotuotteen päivittäiseen käyttöön jakson jälkeen. Krooninen turvotustaipumus edellyttää elinikäistä hoitoa vähintään lääkinnällisen kompressiotuotteen (esimerkiksi kompressiohiha ja -käsine) avulla.

Nesteenpoistolääkkeistä ei ole apua lymfaturvotuksen hoidossa, sillä ne eivät vaikuta turvotuksen syyhyn eli imusuoniston heikentyneeseen toimintaan.

Painonhallinta on oleellinen osa lymfaturvotuksen ennaltaehkäisyä ja hoitoa, koska ylipaino lisää lymfaturvotusta

Manuaalinen lymfaterapia

Lymfaterapia on imusuoniston omaa pumppausmekanismia elvyttävä käsittelytekniikka. Sen avulla tehostetaan uusien imusuoniyhteyksien syntymistä turvotusalueen ja terveen kehon välillä. Hoito tuottaa tuloksia sitä paremmin mitä varhaisemmassa vaiheessa se aloitetaan.

Turvotuksen alkaessa tai pahentuessa suositellaan tehostettua manuaalisen lymfakäsittelyn kuuria (3-5 kertaa viikossa + tarvittaessa sidonta), jonka päätteeksi uusi kompressiotekstiili mitataan. Lymfakäsittelyä + sidontaa tulee jatkaa niin kauan, kunnes uusi, napakampi hiha on saatu käyttöön. Näin varmistetaan, että uusi hiha on riittävän napakka pitämään turvotus kurissa (HYKS, Tukielin- ja Plastiikkakirurgia, Lymfatiimi).

Lymfaterapia vaatii kohtalaisen pitkiä hoitoaikoja ja hoitojaksoja; intensiivinen hoitojakso on tehokas kun taas pitkistä, harvakseltaan toistuvien hoitojen jaksoista ei ole vastaavaa hyötyä. Terapian kesto ja terapiatiheys riippuvat mm. sairaudesta/vammasta, potilaan iästä, potilaan yleiskunnosta sekä hoitoalueen laajuudesta. Lymfaterapia vähentää turvotusta, lievittää kipua ja rentouttaa.

Lymfaterapiassa käytetään pumppaavia otteita, joissa rytmisesti vaihteleva paine on imunesteen kulun suuntainen. Otteet ovat kevyitä, eivätkä saa aiheuttaa kipua. Hoito aloitetaan aktivoimalla kaulan ja niskan alueen imusolmukkeet, jotta nämä pystyisivät paremmin ottamaan vastaan sinne siirtyvän nesteen. Imusuoniston kuljetuskyvyn kasvaessa kudoksissa ja solujen välitilassa oleva nestekuorma sekä valkuaisaineet pääsevät pois kudoksesta ja turvotukset laskevat.

Käsivarren turvotuksessa hoidetaan aluksi myös terveen puolen kainalon ja rintakehän imusolmukkeet. Näiden jälkeen siirrytään turvonneelle puolelle, jolloin hoito etenee olkavarresta sormiin ja sieltä takaisin. Nestettä siirretään ”kuorma kuormalta” kohti aktivoituja imusolmukkeita. Lopuksi hoidetaan vielä leikatun puolen selkää. Terapiassa voidaan hyödyntää tarvittaessa muita lähimpiä toimivia imusolmukkeita. Yksi hoitokerta kestää noin tunnin. Hoidon jälkeen voi hikoiluttaa tai viluttaa, minkä lisäksi virtsaamisen tarve voi lisääntyä. Hoitoa ei mielellään aloiteta ennen kuin solunsalpaaja- ja sädehoito on annettu. Tällä tavoin halutaan ehkäistä syövän mahdollinen leviäminen.

Käsivarteen tehdään usein hoidon jälkeen joustava puristussidos, joka tehostaa imusuoniston toimintaa sekä estää takaisinvirtauksen kudoksissa. Myöhemmin sidos korvataan yksilöllisesti mittojen mukaan valmistetulla tukihihalla.

Lymfaterapiaa varten pitäisi saada maksusitoumus hoitoyksiköstä tai oman kunnan terveyskeskuksesta. Maksusitoumuksen tarpeen arvioi fysioterapeutti tai lääkäri. Valitettavasti alueelliset erot maksusitomusten saamisessa ovat suuria.

Kirurginen hoito

Lääkäri voi tarvittaessa ohjata potilaan leikkaushoidon harkintaan, mikäli oireet eivät helpota edellä mainituilla keinoilla.  Hoitona voi tällöin olla imuteiden korjausleikkaus, imusolmukkeiden siirto muualta kehosta leikattuu kainaloon tai rasvaimu. HUS Plastiikkakirurgian lymfapoliklinikalle (lymfaturvotuspotilaisiin keskittynyt pkl) voi hakeutua lähetteellä leikkausarvioon kaikkialta Suomesta. Leikkauksiin liittyy riskejä ja rajoituksia, joten leikkauksista saatava hyöty on arvioitava aina potilaskohtaisesti.

Suomessa tutkitaan tällä hetkellä geeniterapiavalmisteen tehoa rintasyöpähoidon seurauksena kehittyneen lymfaturvotuksen hoidossa osana imusolmukesiirtoleikkausta. Lisätietoa kyseisestä tutkimuksesta ja siihen hakeutumisesta saat tutkimuksen sivulta lymfactin.fi.