Psyykkinen hyvinvointi

Syöpädiagnoosi tulee useimmille shokkina. Syöpä jysähtää keskelle arkielämää, sairaus sekoittaa omat ja läheisten suunnitelmat. Usein sairastuminen tapahtuu jo valmiiksi kuormittavassa elämänvaiheessa, kesken lapsiperheen kiireisen arjen, vaikeassa työtilanteessa, omien ikääntyvien vanhempien avuntarpeen kuormittaessa omaakin elämää. Oikeastaan syövälle ei ole koskaan oikeaa aikaa. Syöpä tulee aina väärään aikaan.

Tieto omasta tai läheisen vakavasta sairaudesta aiheuttaa useimmille kriisin. Koko siihenastinen elämä ja myös tuleva peilautuu sairauden kautta. Moni katsoo kuolemaa silmiin ensimmäistä kertaa elämässään, sairaus pysäyttää ja pakottaa myöntymään elämän rajallisuuteen.

Sairastuminen nostaa pintaan erilaisten tunteiden kirjon: pelkoa, epäuskoa, toivoa, pettymystä, joskus syyllisyyttä tai katkeruutta. Jokainen reagoi omalla tavallaan ja kaikki tunteet ovat normaaleja ja hyväksyttäviä. Vaikeiltakin tuntuvat tunnetilat kannattaa kohdata ja käydä läpi, tunteiden tehtävä on saattaa toipuminen vauhtiin. Tunnetilat vaihtelevat, kiihtymys ja lamaannus saattavat seurata toisiaan aivojen yrittäessä jäsentää elämää uudelleen. Tunteiden voimakkuus vaihtelee paljon eri ihmisten välillä, yhtä oikea tapaa reagoida ei ole olemassa.On myös normaalia, että tunteisiin ei saa kosketusta alkuun lainkaan, tuntuu vain tyhjältä.

Kaikki eivät tunne mitään, vaan sulkevat tunteet itsensä ulkopuolelelle ja suorittavat arkipäivän töitä mekaanisesti. Näennäinen tunteettomuus suojelee sekin mieltä. Tunteiden käsittely alkaa, kun aika on siihen kypsä.

Elämä kantaa ja useimmiten pahin järkytys ja pelko laantuvat pian ja hoitojen alkaminen suuntaa ajatukset eteenpäin. Moni hankkii tietoa sairaudesta, sekin auttaa jäsentämään ja ymmärtämään omaa tilannetta. Vertaistuen hakeminen auttaa myös jäsentämään omia ajatuksia ja lisää uskoa siihen, että asiat järjestyvät.

Syöpäpotilaiden psyykkiset oireet

Keskittymis- ja muistiongelmat ovat yleisiä sytostaattihoidon sivuvaikutuksia, puhutaan ns ”sytoaivoista”. Myös hormonihoito vaikuttaa kognitioon. Masennus ja unettomuus aiheuttaa myös näitä oireita. Yleensä muisti ja keskittymiskyky palautuu hoitojen jälkeen 1-2 vuodessa.

Eri tutkimusten mukaan ahdistusta ja masennusta kokee 10-50 % syöpään sairastuneista. Pahimmillaan ahdistus on diagnoosivaiheessa ja hoitojen aikana. Myös unettomuus on yleistä. Tavallista on, että hoitojen päätyttyä, kun tavallisen arjen pitäisi alkaa, masennus tai syövän uusimisen pelko valtaavat ajatukset. Syöpähoitojen ajan kuljetaan turvallisessa putkessa, mutta niiden jälkeen jäädään ikään kuin omilleen ja aivoilla on aikaa prosessoida koettua.

Rauhoittavien lääkkeiden tai mielialalääkityksen kokeilua ei kannata pelätä. Parhammillaan pääset lääkityksen kanssa yli pahimmasta ahdistuksesta ja saat nukuttua paremmin sekä olet ehkä myös fyysisesti jaksavampi, mikä edesauttaa mielialan kohenemisessa.

Keskusteluapua

Keskustele ajatuksistasi ja huolista hoitohenkilökunnan ja läheistesi kanssa. Voit pyytää lähetettä psykososiaaliseen yksikköön (HUS), psykiatrisen sairaanhoitajan tai sosiaalityöntekijän puheille. Terveyskeskuksen kautta voi myös hakeutua psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolle.

Rintasyöpäyhdistyksen syöpäsairaanhoitaja Miia Merikallio on tukenasi, p. 0401463750.

Syöpäjärjestöjen valtakunnallinen neuvontapalvelu on tarkoitettu kaikille, joita syöpään liittyvät asiat mietityttävät. Neuvontapalvelun hoitajat antavat tietoa ja tukea syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen sairauden eri vaiheissa. Myös periytyvyysneuvontaa. Maksuton neuvontapuhelin palvelee numerossa 080019414 ma ja to klo 10-18 sekä ti, ke ja pe klo 10-15. Sähköpostitse neuvonta (at) cancer.fi

Alueellisten syöpäyhdistysten neuvontahoitajat tarjoavat maksutonta keskusteluapua.

Mielenterveysseuran valtakunnallinen kriisipuhelin 09 25250 111. Kriisipuhelin päivystää vuoden jokaisena päivänä ja yönä tarjoten keskusteluapua kriisissä oleville ja heidän läheisilleen. Puhelimessa vastaavat kriisityön ammattilaiset sekä koulutetut vapaaehtoiset ympäri Suomea.

Mistä saan voimaa?

Rinnakkain-vertaisryhmäläiset facebookissa saavat voimaa jaksamiseen mm. näistä asioista:
arjen pienet ilot, perhe, ystävät, ulkoilu, metsässä kävely, musiikki, voimabiisit, kirjoittaminen, mahdollisimman normaali arki, käsityöt, harrastukset, kulttuuri, lemmikit, lapsenlapset, luonto, työssä käyminen, työkaverit, päiväunet, itselle mieleinen tekeminen, vertaistuki, psykoterapia, keskusteluapu.

Apua ja vinkkejä mielenhallintaan

Terveyskylän Mielenterveystalosta löytyy tietoa ja omahoito-ohjeita mm. ahdistukseen ja masennukseen.

Oiva-palvelussa https://www.oivamieli.fi/ on harjoituksia mielen ja kehon hyvinvointiin. Oivan avulla voit lievittää stressiä, parantaa mielialaa ja löytää lisää mielekkyyttä elämään.

Kun mitään en jaksa. Suomen Syöpäpotilaat ry:n opaskirjanen jokaiselle, joka tuntee itsensä väsyneeksi syöpäsairauden tai hoitojen aikana.

Arto Pietikäisen Joustava mieli tukena elämänkriiseissä -kirja on käytännönläheinen opas, mutta pohjautuu vankkaan kognitiivisen käyttäytymisterapian tietämykseen. Siinä on mukana harjoituksia, joiden avulla voi lisätä emotionaalista joustavuutta ja myös käyttäytymisen joustavuutta kriisien osuessa kohdalle. Kirja auttaa lukijaa kehittämään psyykkiseen hyvinvointiin olennaisesti liittyviä taitojaan luotettavien, tutkimukseen pohjautuvien ja käytännönläheisten menetelmien avulla.