Potilaan kertomia rintoihin liittyviä oireita on kuunneltava herkällä korvalla
Helsingin Sanomissa (11.2.) oli kirjoitus rintasyövän alatyypistä lobulaarisesta rintasyövästä, jonka havaitseminen mammografiassa ja ultraäänitutkimuksessa on toisinaan vaikeaa. On tärkeää lisätä tietoisuutta rintasyövän alatyypeistä, mutta on myös tärkeää hälventää niitä pelkoja, joita diagnoosia odottavat tai oireiden selvittelyssä parhaillaan olevat potilaat kokevat.
Lobulaarinen eli rauhasperäinen rintasyöpä on toiseksi yleisin rintasyöpätyyppi. Noin 15 prosenttia rintasyövistä kuuluu tähän ryhmään. Lobulaarinen syöpä on usein hankalammin havaittavissa mammografia- ja ultraäänitutkimuksessa sen epämääräisen kasvutavan vuoksi.
Pidämme tärkeänä, että potilaita kuunneltaisiin hoitoon hakeutuessa herkällä korvalla. Mikäli potilas kokee, että rinnassa jokin tuntuu erilaiselta, sen pitäisi olla riittävä syy tutkimuksiin, vaikka perinteistä oiretta, kyhmyä, ei olisikaan rinnassa tunnettavissa.
Rintojen omatarkkailu (ennen vaihdevuosia kuukautisten jälkeen, kuukautisten loputtua kerran kuussa itse valittuna aikana) on keskeisessä roolissa rintasyövän varhaisessa havaitsemisessa. Mahdollisia rintasyövän oireita ovat kyhmyn (rinnan alueella tai kainalossa) ohella kihelmöinti, kuumotus, kipu tai kutina; ihottuma, joka ei parane; muutos rinnan koossa tai muodossa, ihon vetäytymä tai ”hymykuoppa” tai appelsiini-iho; nännin vetäytyminen sisäänpäin; toispuoleinen erite rinnasta.
Moni rintasyöpään sairastunut myös kuvaa oirettaan niin, että ”jokin tuntui olevan eri lailla tai vialla rinnoissa tai rinnan alueella”. Aina kyhmyä ei ole tunnettavissa, tai se voi olla selkeän patin sijaan myös levymäinen tai kiinteä, muusta rinnasta poikkeavan tuntuinen alue. Potilas itse on omien rintojensa paras asiantuntija, ja jos jokin tuntuu olevan vialla, tulisi tutkimuksiin päästä herkästi. Joskus tämä voi vaatia potilaalta sinnikkyyttä.
On tärkeää, että perusterveydenhuollossa on riittävä tieto rintasyövän oireiden monimuotoisuudesta. Mikä tahansa rintojen ja/tai kainalon alueen aiemmasta poikkeava tuntemus on riittävä peruste jatkotutkimuksiin hakeutumiseen.
Samalla on syytä hälventää rintasyövän mahdollisuudesta huolissaan olevien potilaiden pelkoja: Suomessa on käytössä monipuoliset ja kattavat tutkimusmenetelmät. Ensisijainen diagnostiikkamenetelmä on mammografia. Mammografian ja ultraäänitutkimuksen yhdistelmällä saadaan rintojen terveydestä jo hyvin kattava kuva. Mikäli nämä tutkimukset ovat niin sanotusti puhtaat, valtaosalla voidaan syövän mahdollisuus sulkea pois.
Helsingin Sanomien kirjoituksessa todettiin oikein, että mikäli näiden kahden kattavan tutkimuksen jälkeenkin potilaalla on selkeitä oireita, myös rinnan magneettikuvaus tulisi ottaa avuksi. Tärkeintä on kuulla potilasta herkällä korvalla ja arvioida oirekuvan perusteella yksilöllinen jatkotutkimusten tarpeellisuus. Vaikka on hyvin harvinaista, että rintasyöpä jäisi tutkimuksissa havaitsematta, inhimillinen kärsimys tällaisessa tilanteessa on yhdellekin potilaalle liikaa.
Teksti on julkaistu Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 17.2.2023