Toimiva seuranta, parempi mieli
Seurannalla on rintasyöpäpotilaille muutakin merkitystä kuin mahdollisten uusiutumien löytyminen. Hoitosuositus puhuu kauniisti yksilöllisistä seuranta- ja kuntoutussuunnitelmista, todellisuus on usein kaukana tästä.
Teksti: Taina Kanerva
Rintasyövän hoitotulokset ovat ilahduttavasti parantuneet viime vuosina. Positiivisen kehityskulun tuloksena seurantaan tulee koko ajan enemmän rintasyöpäselviytyjiä. Potilaat tarvitsevat seurantaa paitsi taudin uusiutumisriskin myös annetuista hoidoista aiheutuneiden haittojen vuoksi sekä sairaudesta ja hoidoista kuntoutumisen tueksi.
Seurannan vaikutus myös mielen hyvinvointiin on suuri. Toipumisessa kaikki kietoutuu yhteen.
Ahdistus ja epävarmuus iskevät useimmiten voimalla hoitojen päätyttyä. Mielessä pyörii uusiutumisen pelko, oma työkyky jännittää ja kaiken kukkuraksi mahdolliset hormonaalisen hoidon sivuvaikutukset alkavat vaivata.
Juuri tässä vaiheessa julkinen terveydenhuolto ei aina vastaa kovinkaan hyvin potilaiden tarpeisiin.
Seurannan tiheys ja taso vaihtelevat suuresti eri puolilla Suomea. Joku saa vain summittaista tietoa mammografia-aikatauluista ja toinen lisäksi puhelinnumeron syöpähoitajalle tai ohjeet verkkoklinikan sovelluksen lataamiseen. Joillain alueilla toipujat ohjataan saman tien perusterveydenhuoltoon, työterveyteen tai jopa kehotetaan käymään omalla kustannuksella yksityisellä. Kuitenkin seurannan järjestämisvastuu kuuluu julkiselle sektorille.
”Koronavuosina seurantavälit alkoivat pidentyä ja sama kehitys jatkuu edelleen. Potilaat eivät välttämättä edes tiedä, milloin seuraava käynti on. Se aiheuttaa turhaa epätietoisuutta ja hermostumista”, sanoo syöpätautien erikoislääkäri Maija Harrela, joka hoitaa paljon seurannassa olevia potilaita.
Maija Harrelalla on takanaan reilu neljännesvuosisata gynekologina ja syöpälääkärinä ja pitkä kokemus julkisesta terveydenhuollosta HUSissa. Nykyään hän työskentelee yksityisessä syöpäsairaala Docrateksessa. Ennen aloittamistaan Docrateksessa hän työskenteli pari vuotta Norjassa. Vertailu toisen Pohjoismaan käytänteisiin oli mielenkiintoista.
”Siellä opin näkemään, minkälaisia eroja syöpäpotilaiden seurannassa voi olla. Norjassa lääkärin kontrolli on vuosittain ja vastaanotolla on aikaa jutella kaikista potilasta askarruttavista asioista. Resurssit on selkeästi kohdistettu henkilöstön määrään ja potilaskohtaamisen laatuun. Suomessa taas resurssit on suunnattu enemmän uusiin hoitoihin ja uuden teknologian käyttöönottoon. Inhimillinen puoli jää Suomessa vähemmälle.”
”Norjassa minulle heräsi kysymys, voisiko ja miten nämä kaksi asiaa, huipputeknologian ja potilaan inhimillisen kohtaamisen, yhdistää”, Maija Harrela sanoo.
Periaatteet ja käytäntö eivät kohtaa
Kaikki rintasyövän sairastaneet murehtivat syövän uusiutumista kuka enemmän, kuka vähemmän. Lisäksi kaikki rintasyövän hoitomuodot, leikkaus-, säde- ja lääkehoidot saattavat aiheuttaa pitkäaikaishaittoja. Kolmanneksi potilaat saattavat kokea huolta, ahdistusta ja epävarmuutta tulevaisuudesta. 
Tuore Rintasyöpäryhmän hoitosuositus vastaa näihin tarpeisiin hyvin. Sen mukaan ”Seurannan tarkoituksena on myös tukea potilaan toipumista leikkaus-, säde- ja solunsalpaajahoidoista, motivoida potilasta pienentämään rintasyövän uusimisriskiä terveillä elämäntavoilla ja parantaa hormonaaliseen liitännäishoitoon sitoutumiseen hoitamalla aktiivisesti hormonaalisen hoidon haittoja.”
Hoitosuosituksessa linjataan myös, että rintasyöpäselviytyjäksi määrittely alkaa diagnoosista ja jatkuu läpi elämän. ”Myös seuranta alkaa diagnoosista ja yksilöllinen seuranta- ja kuntoutumissuunnitelma (engl. Survivorship care plan) laaditaan syöpähoitojen aikana tai viimeistään niiden päättyessä. Seurantasuunnitelma päivitetään seurannan siirtyessä erikoissairaanhoidosta avoterveydenhuoltoon.”
Monelle potilaalle edellä mainitut periaatteet ja käytännöt ovat kuitenkin täysin utopiaa.
”Se on kuin putoaisi jyrkänteeltä alas”, kuvaili hiljattain Rinnakkain-lehdessä rintasyöpäpotilaiden tilannetta hoitojen päättyessä vertaistukiohjaaja Milena Kaihari-Virtanen. ”Todella moni kokee hoitojen jälkeen jäävänsä tyhjän päälle.”
Käytännössä psykososiaalinen tuki on siirtynyt pitkälti järjestöjen, kuten Rintasyöpäyhdistys Europa Donna Finlandin hoidettavaksi. Vertaistukea siis on saatavilla, mutta lääkäriä pääsee tapaamaan harvoin, ellei hakeudu omalla kustannuksella yksityiselle.
Esimerkiksi voi ottaa Pirkanmaan hyvinvointialueen Pirhan seurannan. Hyvinvointialueen nettisivuilta löytyvässä ”Rintasyöpäpotilaan seuranta erikoissairaanhoidossa” -dokumentissa ei edes viitata siihen, että erikoissairaanhoidosta saisi hoitojen päätyttyä muutakin tukea kuin mahdolliset kuvantamiset ja tarpeen mukaan laboratoriotutkimuksia.
”Rintasyövän liitännäishoitojen jälkeen saatat kokea turvattomuuden tunteita, pelkoja, huolta arjesta selviytymisestä ja kehonkuvan muutoksen aiheuttamaa epävarmuutta. Tällaiset tunteet sinun on hyvä tunnistaa. Mahdollisimman normaalin arjen eläminen ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen sekä aika auttavat, mutta tukea on saatavilla esimerkiksi syöpäjärjestöjen kautta”, Pirhan sivulla kerrotaan.
Ylipäänsä lääkärin näkeminen alkaa olla julkisessa terveydenhuollossa luksusta. Seurannan oheneminen merkitsee myös sitä, että sitä hoitavat rintasyöpäselviytyjillä yhä enenevässä määrin hoitajat. Resurssien huvetessa on valitettavasti vaikea nähdä, miten niitä riittäisi tulevaisuudessa tarpeeksi kokonaisvaltaiseen seurantaan.
Toivomisen varaa olisi monin pakoin myös hoitokulttuurissa. Suomalaiset ovat insinöörikansaa ja potilaan inhimillinen kohtaaminen ei ain ole laadukasta. Käytänteiden, saati koko hoitokulttuurin muuttaminen on kuitenkin todella hidasta, mutta siihen kannattaisi silti pyrkiä.
Hyvän seurannan kulmakivet
Maija Harrelan mukaan seuranta ja hoidon mahdollisten sivuvaikutusten lievittäminen ovat tärkeä osa potilaan hoitoa ja hyvinvoinnin tukemista.
”Toinen puoli seurantaa ovat kuvantamiset, mammografia ja ultra, ja sitten on niin sanottu pehmeämpi puoli. Se tarkoittaa, että tuetaan toipumista ja skannataan, miten se sujuu ja tarvitaanko muita ammattilaisia, kuten ravinto-, fysio- tai psykoterapeuttia.”
Harrela nostaa esiin myös elämäntapakysymykset: onko elämäntapa sellainen, että se tukee rintasyövän uusiutumisen ehkäisyä.
”Onko siellä liikuntaa, millainen on ruokavalio ja miten on päihteiden sekä tupakoinnin laita. Tärkeää on myös selvittää, onko elämässä hyvän mielen asioita”, Harrela sanoo.
Hänen mukaansa ennakoitavuus olisi potilaalle ensiarvoisen tärkeää. Tämä ei viime vuosina ole toteutunut, kun hyvinvointialueet muokkaavat käytäntöjään ja tiedottaminen voi jäädä hataraksi.
”Kun potilas tietää, että rintasyöpäkontrollit ovat esimerkiksi aina huhtikuussa seuraavan viiden vuoden ajan, se vähentää turhaa huolta ja hätiköintiä. Seurannan voi jättää ammattilaisten huoleksi ja selkeä struktuuri luo turvallisuuden tunnetta.”
Toiseksi vastaanotolla pitää olla riittävästi aikaa, jotta siellä ehditään keskustella kaikista potilasta askarruttavista asioista. Yksityisellä vastaanottoaika voi vaihdella potilaan tarpeiden mukaan. Kolmanneksi, jos seurantojen välillä ilmenee huolen aiheita, voi kääntyä saman tutun ammattilaisen puoleen esimerkiksi jättämällä soittopyynnön.
”Vastaanotolleni hakeutuu potilaita, joilla on tarve tiheämpään seurantaan kuin mitä julkisella puolella on mahdollista saada. Silloin suosittelen vuosittaista lääkärin seurantaa kuvantamistutkimuksineen yksityisellä”, Maija Harrela linjaa.
”Pitää kuitenkin muistaa, että lääkärit on koulutettu hoitamaan syöpää. Sitten, kun syöpää ei enää ole, ovatko he välttämättä parhaita ammattilaisia ohjaamaan hoitojen jälkeiseen elämään ja kuntoutumiseen?
Maija Harrela puhuu mielellään kokonaisvaltaisen seurannan merkityksestä.
”Näkemykseni mukaan kaiken hoitamisen lähtökohta pitäisi olla se, että potilas tulee kuulluksi ja nähdyksi.”
Rinnakkain 4/2025
Ilmoittaudu mukaan Maija Harrelan luennolle:
Lämpimästi tervetuloa etäluennolle! Teemana on ”Aktiivihoitojen jälkeen – hormonaalisten hoitojen vaikutukset ja seuranta”.
Luennoitsijana syöpätautien erikoislääkäri, gynekologi Maija Harrela, Docrates Mehiläinen Syöpäsairaalasta.
Luento pidetään keskiviikkona 28.1.2026 kello 17.30-18.30 etänä Teamsissa. Luento on maksuton ja avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan täällä.
Liity Rintasyöpäyhdistyksen jäseneksi
Jäsenenä saat Rinnakkain-lehden neljä kertaa vuodessa kotiin kannettuna.