Syöpäpotilaiden pääsy lymfaterapiaan yhtenäistettävä

6.3.2019

Suomen Syöpäpotilaat ry ja Rintasyöpäyhdistys – Europa Donna Finland ry vaativat, että syöpähoitojen aiheuttaman, elämänlaatua ja toimintakykyä haittaavan lymfaturvotuksen hoidon ja hoitoon pääsyn on oltava tasa-arvoista asuinpaikasta ja syöpätyypistä riippumatta.

Potilasjärjestöt ovat saaneet palautetta, että alueelliset ja syöpäsairauskohtaiset erot lymfaterapian ja tukituotteiden korvauskäytäntöjen osalta ovat suuria. Osa potilaista ei saa hoitoa, josta he hyötyisivät.

Syövän leikkaus-, säde- ja sytostaattihoidot vahingoittavat imusuonistoa ja seurauksena on usein sekundäärinen lymfaödeema eli lymfaturvotus, joka on krooninen ja etenevä sairaus. Hoidon varhainen aloittaminen pysäyttää tai hidastaa turvotuksen etenemistä. Lymfaödeema heikentää immuunipuolustusta ja riski sairastua ihon ja ihonalaiskudosten infektioihin kasvaa. Toistuvat infektiot vahingoittavat edelleen imusuonistoa. Lymfaturvotus hankaloittaa sopivien vaatteiden ja jalkineiden hankintaa. Pahimmillaan raajoissa voi ympärysmitoissa ja painossa olla huomattava puoliero ja painoeroa. Se vaikeuttaa liikkumista ja vääristää ryhtiä. Paksu, turvonnut raaja on myös esteettinen ongelma potilaille.

Vaikeaakin lymfaturvotusta voidaan hoitaa kokonaisvaltaisella lymfaterapialla. Vaikka raajan ympärysmittaa ei enää saataisi pienennettyä, lymfaterapia auttaa pitämään ihon ja ihonalaiskudoksen pehmeämpänä ja kimmoisana. Potilaan ei silloin tarvitse kärsiä pinkeästä ihosta ja raajan liikkuvuuden rajoittumisesta. 

Lymfaterapian tarpeen arvioinnissa on nojauduttava potilaskeskeisiä mittareita käyttävään tutkimukseen. Lymfaturvotuksen vaikutus elämänlaatuun on monialaista ja sen aiheuttamia haittoja ei riittävästi tunnisteta terveydenhuollossa.

Lymfaterapia on kokonaisvaltaista hoitoa

Koulutettujen lymfaterapeuttien mukaan turvotuksen tärkein hoitomuoto on kompressioterapia, jonka vaikuttavuudesta on kiistaton näyttö. Selkeä raajaturvotus komprimoidaan sitomalla ja lääkinnällinen kompressiohiha tai –sukka hankitaan vasta optimaalisen turvotuksen hoidon jälkeen ylläpitämään saavutettua tulosta. Kompressioterapiaa täydennetään manuaalisella lymfaterapialla, liike- ja asentohoidolla, ihon hoidolla sekä tarvittaessa täydentävillä hoitomuodoilla kuten laitehoidoilla, jaksottaisella painepuristushoidolla, lymfateippauksella tai faskiakäsittelyllä.

Yksittäin käytettynä mikään edellä mainituista hoitomuodoista ei tuota optimaalista tulosta, mutta yhdistettynä kompressioterapiaan ne lisäävät hoidon vaikuttavuutta ja mahdollistavat parhaan hoitotuloksen. Kuntoutujalla itsellään on aktiivinen rooli lymfaterapian onnistumisessa. Hänen tulee sitoutua sekä intensiiviseen terapiajaksoon että kompressiotuotteen päivittäiseen käyttöön jakson jälkeen. Krooninen turvotustaipumus edellyttää elinikäistä hoitoa vähintään kompressiotuotteen avulla. Lymfaterapian ongelmana on se, että monet tahot, kuten lääkärit, kunnat ja Kela, eivät ole tietoisia lymfaterapian sisällöstä ja mieltävät sen lähinnä manuaaliseksi lymfaterapiaksi.

Maailman lymfaödeemapäivää vietetään 6.3. Päivän tavoitteena on lisätä tietoisuutta lymfaturvotuksesta ja sen haitoista sekä kannustaa tutkijoita kehittämään uusia hoitoja ja etsimään parannuskeinoja lymfaödeemaan. WHO:n mukaan yli 150 miljoonaa ihmistä kärsii sekundaarisesta lymfaödeemasta maailmanlaajuisesti.

Minna Anttonen, toiminnanjohtaja, Suomen Syöpäpotilaat ry      

Anu Niemi, toiminnanjohtaja, Rintasyöpäyhdistys - Europa Donna Finland ry

Lisätiedot:

Anu Niemi p. 040 5195210, anu.niemi@europadonna.fi