Lääkäri ennusti Heidi Vekkelille kahta vuotta elinaikaa, kun häneltä löytyi levinnyt rintasyöpä. Yli 17 vuotta myöhemmin hän on palliatiivisessa hoidossa, mutta odottaa myös tietoa lääketutkimukseen pääsystä.
Nestebiopsian avulla on mahdollista löytää merkkejä syövästä aiemmin kuin näytteenotolla tai kuvantamalla. Mutta miten tietoa voi hyödyntää myös syövän hoidossa?
Rintasyövän sairastaneiden seurantakäytännöt vaihtelevat paljon eri hyvinvointialueilla, ja peruste voi olla yhtä lailla syövän ennuste kuin alueen sote-henkilöstön saatavuus. Toimintatapoja myös kehitetään jatkuvasti.
Tiedetään, että liikunta on hyväksi rintasyöpäpotilaalle sekä hoitovaiheessa että hoitojen jälkeen, mutta tieto ei automaattisesti muutu toiminnaksi. Asiantuntijat kertovat, miten tästä kuilusta pääsee yli.
Rintasyövän jälkeen on vaikea ennakoida, miten työhönpaluu sujuu ja kestääkö kunto täyspäivätyön. On tärkeää antaa itselleen aikaa toipua ja kuunnella omaa jaksamistaan.
Moni meistä tunnistaa hoitojen loppuvaiheen hoitoväsymyksen ja niiden jälkeisen tyhjyyden tunteen. Asiantuntija kertoo, miten aihetta on tutkittu ja millaisilla keinoilla kuopasta voi nousta.
Teini-ikäinen tarvitsee enemmän tietoa ja keskustelua vanhemman sairaudesta kuin pienempi lapsi. Häntä pitää myös muistuttaa, että on sallittua tehdä asioita jotka tuottavat iloa ja hyvää mieltä. Näin neuvovat vertaistukija Emma Komulainen ja psykososiaalisen tuen asiantuntija Katja Tähkä.
Positiivinen psykologia paneutuu ihmisen hyvinvoinnin ja kukoistuksen edistämiseen. Sen menetelmistä on hyötyä myös syöpämatkalla.
Juha Klefströmin johtama MYCimmune-projekti etsii “isoa ratkaisua syöpään”. Tutkijalla pitää olla uskallusta ja seikkailunhalua tarttua sellaiseen, mitä ei ole vielä tutkittu, sanoo Klefström.
Finprove-tutkimus edistää edenneen syövän yksilöllistä hoitoa jo olemassa olevilla syöpälääkkeillä. Myös rintasyöpään liittyvät geenimuunnokset voivat avata uusia hoitomahdollisuuksia.