Siirry suoraan sisältöön

Harjoittelussa Rintasyöpäyhdistyksessä – sairaanhoitajaopiskelijan mietteitä

Johanna Österberg

Johanna Österberg

Seison Vega-talon edustalla huhtikuisena keskiviikkoaamuna. Vihreässä takissani ja ruskeassa kaulahuivissani sulaudun pihan puuston värimaailmaan. Koko kuukausi on ollut tavanomaista viileämpi ja tuulisempi. Tarkistan vielä varmuuden vuoksi ulko-ovella Rintasyöpäyhdistyksen osoitetiedot. Googlen karttasovelluksen mukaan Rintasyöpäyhdistyksen toimisto sijaitsee rakennuksen toisessa kerroksessa. Olen oikeassa paikassa! Portaiden päässä avautuu kotoisa käytävä kirjahyllyineen, pieni oleskelutila ja ovien rivistö. Olen tullut yhdistykselle sairaanhoitajan perusopintoihin kuuluvaan viimeiseen viiden viikon harjoitteluun.

Suomen sosiaali ja terveys ry:n (2022) mukaan Suomessa on yli 11 000 sosiaali- ja terveysalan järjestöä, joista suurin osa on rekisteröityjä yhdistyksiä. Yhdistysten runsaasta lukumäärästä huolimatta vain minimaalisen pieni osa sairaanhoitajaopiskelijoista hakeutuu kolmannelle sektorille työharjoitteluun. Syitä on monia, joista yksi merkittävimmistä lienee se, että yhdistysten tarjoamia harjoittelupaikkoja on harvoin saatavilla opiskelijoiden käyttämässä sähköisessä harjoittelupaikkojen varausjärjestelmässä. Jos kuitenkin toivoo harjoittelupaikkaa yhdistyksestä tai järjestöstä, on itse toimittava aktiivisesti ja otettava yhteys suoraan toimipaikkaan. Toinen syy miksi sairaanhoitajaopiskelijoita ei näy harjoittelussa yhdistyksissä, on opiskelijoiden tiedonpuute kolmannen sektorin toiminnasta ja toimijoista. Uramahdollisuuksista muualla kuin perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa ei tuoda lähes lainkaan esille opintojen aikana. Sen sijaan sairaanhoito-opintojen aikana olen kuullut lukuisia kertoja lauseen: sitten kun tulevaisuudessa työskentelette sairaalassa… Puheessa kaikuu kapea-alaisuus ja kaikkien sairaanhoitajien yhteen niputtaminen kliinisen hoitotyön puurtajiksi. Sairaanhoitajien ääntä ja asiantuntemusta kuitenkin tarvitaan myös sairaalaympäristön ulkopuolella.

Rintasyöpäyhdistyksen tärkeä tehtävä on tarjota rintasyöpään sairastuneille vertaistukea, tietoa ja psykososiaalista tukea. Samaan aikaan yhdistys myös muun muassa osallistuu ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun, antaa tarvittaessa lausuntoja päätöksenteon tueksi, jakaa terveydenhuollon ammattilaisille materiaalia potilastyön tueksi sekä tarjoaa tietoa sairauteen liittyvistä vertaistukipalveluista ja muista tukimuodoista. Rintasyöpäyhdistys edistää, tukee ja kehittää rintasyöpään liittyvää syöpätutkimusta tuoden esille potilaiden omat kokemukset ja käynnissä olevat tutkimushankkeet. Tulevan sairaanhoitajan näkökulmasta nämä kaikki ovat sellaisia asioita, joissa sairaanhoitajan tiedollisesta ammattitaidosta on hyötyä.

Harjoitteluni Rintasyöpäyhdistyksellä on ollut tähän mennessä antoisaa. Olen osallistunut muun muassa jäsenasioiden hoitamiseen, etäkokouksiin ja -koulutuksiin, tutustunut yhdistyksen sosiaalisen median eri kanavien sisällön tuottamiseen ja vertaistukitoimintaan. Olen saanut toteuttaa omaa luovuuttani kirjoittamalla Rinnakkain-lehteen. Muitakin suunnitelmia jo on: hoitotyönpäivä Tampereella ja levinnyttä rintasyöpää sairastavien perhekuntoutuskurssi Turussa.

Kotimatkalla pysähdyn Helsinginkadun ja Mäntymäentien kulmaan. Kirsikankukat tekevät tuloaan vieressä pauhaavasta liikennemelusta huolimatta. Sydän on täynnä kevättä. Instagramissa ja Facebookissa tavataan!