Siirry suoraan sisältöön
Kirjat syynissä -blogisarjan tunnuskuva

Uteliaasti vaikean aiheen äärellä

Tiina Huhtanen

Tiina Huhtanen

Henna Auno ja Piia Keto: Uteliaat oppijat tutkivat syöpää. Etana editions 2023. 

Kun syöpä tulee perheeseen, lapsille on tärkeää osata kertoa sairaudesta rehellisesti ja ikätasoisesti. Rintasyövän sairastanut Henna Auno kertoo, ettei löytänyt aikanaan sopivaa kirjaa, jonka avulla kertoisi omasta rintasyövästään lapsille, joten hän kirjoitti kirjan itse. Tämä kirja-arvio on kirjoitettu yhdessä kahdeksanvuotiaan lukijan kanssa. Kirjan esittelyteksti kuvaa kirjan olevan suunnattu esikouluikäisille lapsille, mutta se antaa tietoa hyvin myös vähän isommille lukijoille, myös aikuisille. 

Uteliaat oppijat tutkivat syöpää -kirja kertoo ystävyksistä Utusta, Einosta ja Aishasta. Utun äidillä todetaan rintasyöpä. Lapsia mietityttää, mitä syöpä tarkoittaa, miten sitä hoidetaan ja mitä Utun äidille tapahtuu.

Kirja on rehellinen kuvaus syövästä, sen hoidoista ja hoitoihin liittyvistä sivuvaikutuksista. Kirjassa kuvataan alussa uteliaiden oppijoiden suunnitelma sen selvittämiseksi, mikä on syöpä. ”Näyttääkö syöpäsolut oikeasti noin erilaiselta?” lapsilukija pohtii kirjan kuvituksen äärellä. Värikäs ja lapsen silmää kiinnostava kuvitus auttaa ymmärtämään terveiden ja sairastuneiden solujen eroja. ”Voiko solut muka mennä rikki?” lapsi ihmettelee. Seuraavalla sivulla asia selitetään ja hän toteaa: ”No nyt tiedän, että ne voi mennä rikki!”  

Kuvitus pysäyttää katseen useammalle sivulle. Erityisen kiinnostavat ovat kuvat sytostaattien tiputuksesta sekä sairaalakäynneistä hiustenlähtöineen. Leikkaustiimin kuvaus kiinnostaa ja huvittaa: ”Ovatko nuo niitä tyyppejä jotka [leikkauksen aikana] eivät käy viiteen tuntiin vessassa?” 

”En tiennyt, että hoidoista voi saada tuollaisia sivuvaikutuksia”, lapsi ihmettelee. ”Onko oikeasti niin, että syöpälääkkeet voivat aiheuttaa sen, että joutuu menemään kuumeen takia sairaalaan!” Hetken päästä hän jatkaa: ”Mutta, jos miettii kumpi mieluummin, syöpä vai ne sivuvaikutukset, niin mieluummin kuitenkin sivuvaikutukset”. Monella aikuisellakin on syövän hoidoista virheellinen kuva. Ajatellaan, että sytostaatit kyllä vievät hiukset ja kenties elokuvista on nähty, että huono olokin voi olla, mutta muuten hoidot jäävät vieraiksi. Koetaan, että lääke on aika kevyt ottaa: kunhan käyt hoidoissa, paranet. On tärkeää, että myös lapsille kerrotaan, että syövän hoito on monimutkainen ja raskas polku silloinkin, kun tähdätään parantavaan hoitoon. Kirja huomioi lapsentajuisesti syöpähoitojen raskauden ja sairauden ja hoitojen vaikutuksen koko perheeseen.  

Kirja on ajassa kiinni, lasten normaali arki kulkee hoitojen rinnalla. Kirjan vahvuus on siinä, että se kertoo asioista rehellisesti ja suoraan lässyttämättä tai kaunistelematta mutta kuitenkin ikätasoisesti. Kirja on tervetullut, tähän aikaan päivitetty lisä lasten syövistä kertovaan kirjavalikoimaan. 

Kirjan luettuaan kahdeksanvuotias kirjoittaa ainevihkoonsa: ”Minusta tulee isona lääkäri. En vielä tiedä, mikä lääkäri. Mutta kehitän lääkkeitä. Paljon lääkkeitä.” Kirja on avannut kiinnostavan ikkunan sairauden ja sen hoidon maailmaan.  

Lisää lukuvinkkejä on koottu Luettavaa-sivulle