Siirry suoraan sisältöön

Kuntoutus kannattaa!

Minna Salakari

Minna Salakari

Toukokuisessa väitöksessäni tarkastelin rintasyövästä selviytymisen sosiaalisia ja psyykkisiä ulottuvuuksia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Yhtenä mielenkiinnon kohteenani oli kuntoutus. Rintasyöpäkuntoutus on prosessi, joka auttaa sairastunutta saavuttamaan ja ylläpitämään parhaan mahdollisen fyysisen, sosiaalisen ja psykologisen toimintakyvyn sairauden ja sen hoitojen luomissa puitteissa. Kuntoutus keskittyy aina elämänlaadun ylläpitoon tai parantamiseen ja siten kuntoutujan riippumattomuuteen ja voimaantumiseen.

Kuntoutuksella on osoitettu olevan merkittävä vaikutus syöpää – erityisesti rintasyöpää – sairastavien naisten yleiseen terveyteen, sopeutumiseen ja selviytymiseen. Moniammatillisilla kuntoutustoimenpiteillä, kuten fysioterapialla ja psyko-sosiaalisilla interventioilla, on myönteisiä vaikutuksia elämänlaatuun ja fyysiseen toimintakykyyn. Säännöllisellä liikunnalla ja liikuntaharjoitteilla on psykologisia etuja, mukaan lukien mielialan paraneminen ja syöpäsairauksiin liitetyn uupumuksen väheneminen – lyhyetkin liikunnalliset harjoitteet piristävät ja voimaannuttavat! Merkittävää on, että kuntoutus, joka kohdentuu sekä syöpään sairastuneeseen että hänen läheiseensä, edistää tutkitusti molempien hyvinvointia ja sairaudesta selviytymistä sekä parantaa elämänlaatua.

Kuntoutuksessa toteutuvan vertaistuen on useissa tutkimuksissa todettu kannattelevan rintasyöpään sairastunutta: saman kokeneet ymmärtävät tilanteen, hoidot ja niiden sivuvaikutukset sekä ailahtelevan mielen parhaiten. He jakavat saman elämäntilanteen. Vertaistuellisissa kuntoutusmenetelmissä tuen elementin muodostavatkin sama sairaus, sen hoidot ja selviytymisprosessi. Jaettu kokemus ja tilanne luovat yhteisöllisyyttä ja sitä kautta sosiaalisen tukiverkon. Kuten aiemmassa blogitekstissäni kirjoitin, sosiaalinen tuki on yksi tärkeimmistä syöpään sairastuneen tukimuodoista.

Väitöskirjatutkimuksen systemoidun kirjallisuuskatsauksen mukaan kuntoutus on vaikuttavaa vielä palliatiivisessakin vaiheessa syöpähoitopolkua. Kuntoutustoimenpiteitä kannattaa toteuttaa myös potilaille, joilla on edennyt (metastasoinut tai paikallisesti edennyt), parantumaton sairaus ja jotka ovat palliatiivisessa tai saattohoidossa. Pitkälle edenneen taudin kuntoutuksella, erityisesti fyysisillä harjoitella, on myönteisiä vaikutuksia uupumukseen, masennusoireisiin ja kokonaisvaltaiseen elämänlaatuun.

Tutkimustulosteni mukaan vaikuttava kuntoutus ei ole vain aikaan tai paikkaan sidottua laitoskuntoutusta: kotikuntoutus, yksittäiset harjoitteet ja tukielementit (esimerkiksi liikkumisen, peseytymisen ja syömisen apuvälineet) sairastuneen omissa toimintaympäristöissä ovat osa tehokasta kuntoutusta. Etäkuntoutuksella on todettu olevan yhtä merkittäviä tuloksia toimintakykyyn ja mielen hyvinvointiin sekä itsetuntoon ja selviytymiseen kuin perinteisellä laitosmuotoisella yksilö- tai ryhmäkuntoutuksella. Erityisesti nuoret rintasyöpään sairastuneet hyötyvät monipuolisesta etäkuntoutuksesta.

Rintasyöpäkuntoutuksen ilmiselvistä hyödyistä ja tehokkuudesta huolimatta kuntouttavia palveluja hyödynnetään varsin niukasti. Syyt tähän voivat olla vaihtelevia, mutta on arvioitu, että pääsyitä on kolme: 1.  ammattilaisten ja sairastuneiden tiedon puute erilaisista kuntoutusvaihtoehdoista, 2. kuntoutuksen rajoitettu saatavuus ja 3. kuntoutusmetodien ”vanhakantaisuus”. Rintasyöpään sairastuneet alkavat olla ikäpolvea, joka vaatii arkeensa etäratkaisuja, käyttää niitä aktiivisesti ja vieläpä hyötyy niistä!

Kun syöpien esiintyvyys lisääntyy, lisääntyy myös syöpää sairastavien ja erilaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tarvitsevien määrä. Nykyhoidot mahdollistavat sen, että pitkälle edenneenkin taudin kanssa eletään huomattavasti pidempään kuin aiemmin. Tiedetään, että oikea-aikainen kuntoutus yksilöllisesti räätälöitynä ei ainoastaan eheytä kuntoutujaa ja hänen läheistään, vaan se myös säästää huomattavasti sosiaali- ja terveydenhuoltomme kustannuksia. Kuntoutus kannattaa!

Tämä blogi on viimeinen osa kolmen blogin sarjasta. Ensimmäinen osa käsitteli sosiaalisen tuen merkitystä ja toinen osa rintasyöpään sairastuneen naiseutta ja seksuaalisuutta