Siirry suoraan sisältöön

Poimintoja EBCC12-rintasyöpäkonferenssista

Osallistuimme lokakuun alussa pidettyyn EBCC12 European Breast Cancer Conferenceen neljän edustajan voimin. Kuulolla virtuaalikonferenssissa olivat Emma Andersson, Noora Paatero-Hanni, Minna Rajamäki ja Anu Niemi. Konferenssi alkoi suomalaisittain upeasti, kun Arts and Humanities palkinto myönnettiin Sari Nymanille animaatiosta Arjen Paikka Vaikka.

Tähän tekstiin on koottu osallistujien poimintoja luennoista. Lisää löydät aiemmin julkaistuista Nooran ja Emman blogeista.

Implantit ja BIA-ALCL

Rintarekonstruktiossa hyödynnetään silikoneja ja suolavettä sisältäviä implantteja. Implantit voivat kuitenkin aiheuttaa komplikaatioita kuten rintakipua, pitkittynyttä haavan parantumista, tulehduksia, ihottumaa sekä muutoksia ihon ja nännin tuntoherkkyydessä. Rintojen epäsymmetria voi aiheuttaa tyytymättömyyttä lopputulokseen. Implantit voivat myös revetä tai vuotaa. Onkin tärkeää kertoa potilaille mahdollisista haittavaikutuksista.

Karheapintaiset implantit sopeutuvat paremmin ympäröivään kudokseen ja voivat estää implantin liikkumisen ja tuoda etuja joillekin potilaille vähentämällä komplikaatioita, kuten asymmetriaa tai aaltoilua.

Karheapintaisiin implantteihin liittyy kuitenkin kasvanut riski sairastua anaplastiseen suurisoluiseen lymfoomaan eli BIA-ALCL-syöpään. BIA-ALCL on harvinainen non-Hodgkinin lymfooma, jonka esiintyvyys (arvio) on 0,6-1,2/100 000 naisilla, joilla on implantti. Sairaus liittyy lähinnä teksturoituihin eli karheapintaisiin implantteihin. BIA-ALCL:n aiheuttajasta rintaimplantin pinnalle ei ole tietoa. Sairastuminen voi liittyä biofilmin tulehduksesta johtuvaan krooniseen inflammaatioon .

Taudin oireita ovat turvotus, nesteen kerääntyminen (serooma) ja mahdolliset ihon värimuutokset ja ihottuma (60 %), tai kiinteä kasvain (17 %:lla). Diagnosointi tehdään ultraäänikuvauksella ja rinnan magneettikuvauksella. Lisätietoa tarvitaan, miten diagnosoidaan pitkälle edennyt nesteen kertyminen.

Hoito räätälöidään kullekin potilaalle. Siksi on tärkeää, että implantin tiedot on dokumentoitu potilastietojärjestelmään. Hoitona poistetaan osia kudoksesta, kasvain tai mahdollisesti imusolmukkeita.

Huolimatta kasvaneista BIA-ALCL-tapausten määristä, EUSOMA-suosituksen mukaan karheapintaisia implantteja suositellaan edelleen käytettävän.

Lisätietoa: Breast Implant Hub

Nuoret syöpään sairastuneet

Nuoret rintasyöpään sairastuneet muodostavat 7-10 % kaikista rintasyöpään sairastuneista. Hedelmällisyyteen ja raskauteen liittyvät kysymykset ovat yksi kolmesta eniten nuoria sairastuneita huolestuttavista asioista. Jos nämä huolenaiheet jätetään huomioimatta hoidon aikana, sillä voi olla negatiivinen vaikutus ennusteeseen ja potilaan selviämiseen. Potilas saattaa esim. lopettaa tamoksifeenin käytön liian aikaisin ja tämä voi lisätä kuolleisuutta.

Endokriininen eli hormonaalinen hoito nuorilla potilailla

Tamoksifeenia suositellaan käytettävän 5 vuotta, jos kyseessä on hormonireseptoripositiivinen (HR+) matalan riskin potilas. Laajennettua 10 vuoden tamoksifeenia suositellaan korkean riskin potilaille, jos he sietävät hoitoa. Haittavaikutuksista vaginan limakalvon kuivuus, univaikeudet, luu- ja nivelkivut indikoivat merkittävästi seksuaalisia ongelmia kahden ensimmäisen käyttövuoden aikana. Oireiden varhainen toteaminen edistää oikea-aikaista ja räätälöityä interventiota. Hoidolle on nykyisin eri vaihtoehtoja, jotka pohjautuvat yksilölliseen riskianalyysiin.

Raskaaksi tulemista ei suositella tamoksifeenin käytön aikana, eli ehkäisystä on tällöin huolehdittava.

Tällä hetkellä avoimia kysymyksiä on sytostaattihoitojen tarkempi kohdentaminen, eli ketkä nuorista hyötyvät hoidosta ja mikä on geeniprofiloinnin merkitys hoitopäätöksissä, mikä on optimaalinen endokriininen hoitosuositus HER2-positiivisille potilaille ja mikä on BMI:n (Body mass index) merkitys.

Lisätietoa:

Sädehoidon suunnittelukuvat ja verisuonten kalkki

Osa rintasyövän liitännäishoidoista (esim. solunsalpaajahoito antrasykliineillä ja rinnan sädehoito) on yhteydessä kohonneeseen sydän- ja verisuonitautiriskiin. Asia korostuu potilailla, joilla tämä riski on koholla jo ennen syöpähoitojen alkua. Yksi sydän- ja verisuonitaudin riskitekijöistä on sepelvaltimoihin keräytyvä kalkki, joka vähitellen kaventaa suonia ja voi tukkia niitä. Kalkki voidaan havaita ja sen määrää arvioida rinnan sädehoidon suunnittelua varten otetuista kerroskuvista. Tietoa ei kuitenkaan nykyisin hyödynnetä.

Hollantilaistutkimuksessa sädehoidon suunnittelua varten otetuista kerroskuvista suoritettiin automaattinen kalkkitason määritys ja kalkin määrän yhteyttä tutkittiin sydän- ja verisuonitautien kehittymiseen sädehoitoa saaneilla potilailla. Tarkastelussa oli mukana Hollannissa vuosien 2005-2016 aikana sädehoidolla hoidetut yli 14 000 rintasyöpäpotilasta, joiden terveystietoja erityisesti sydän- ja verisuonitauteihin liittyen seurattiin erilaisista rekistereistä. Keskimääräisen 52 kuukauden seurannan aikana havaittiin selvä yhteys kuvissa näkyneen suuren kalkkikertymän ja sydän- ja verisuonitaudin puhkeamisen välillä. Suurin riski oli potilailla, joilla sädehoidon suunnittelun kuvissa havaittiin suurimmat kalkkikertymät ja joita hoidettiin antrasykliineillä. Sillä, oliko potilaalta sädehoidettu vasen vai oikea rinta, ei ollut eroa. Yli 90 % potilaista halusi kuulla oman kalkki-indeksinsä, vaikka tällä hetkellä ei ole saatavilla tutkittua tietoa, miten havaitun korkean kalkkitason riskiä voisi tehokkaasti pienentää. Tulevaisuudessa korkean riskin potilaat voidaan mahdollisesti tunnistaa ja mukauttaa heidän hoitojaan vähemmän sydäntoksisiksi sekä ohjeistaa heitä sydänterveellisempiin elämäntapoihin.

Suolistomikrobien tuottamat lyhytketjuiset rasvahapot ja hoitovaste

Suolistomikrobien koostumus ja toiminta voivat vaikuttaa systeemisesti annettavien rintasyöpähoitojen tehoon. Selvittääkseen asiaa tutkijat vertasivat ennen leikkausta solunsalpaajahoitoa saaneiden rintasyöpäpotilaiden suolistomikrobien aktiivisuuden yhteyttä solunsalpaajahoidon tehoon. Bakteerit tuottavat erilaisia lyhytketjuisia rasvahappomolekyylejä pilkkoessaan ravinnosta saatavia kuituja ja tutkimuksessa mitattiin näiden rasvahappomolekyylien määrää. Tutkimukseen osallistui 21 rintasyöpäpotilasta ja 24 tervettä naista Skotlannissa. Tutkijat havaitsivat, että terveillä naisilla ja niillä rintasyöpäpotilailla, joiden hoitovaste oli paras, suolistobakteerit tuottivat vähemmän tiettyjä lyhytketjuisia rasvahappomolekyylejä. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että kyseiset rasvahappomolekyylit vaikuttavat elimistön immuunipuolustukseen. Ne muun muassa lisäävät tiettyjen T-solujen tuottoa, joiden tiedetään vähentävän immuunipuolustuksen kykyä tunnistaa syöpäsoluja. Asia vaatii vielä paljon lisätutkimusta, mutta tarjoaa uusia näkymiä, miten solunsalpaajahoitoja voitaisiin tulevaisuudessa kehittää tehoamaan useammilla potilailla.

Rintakudoksen mammografisen tiiviyden muutokset

Mammografia ja ultraääni ovat rintasyöpädiagnostiikassa käytetyt ensisijaiset menetelmät. Ne ovat kohtuuhintaisia, laajalti saatavilla ja niiden on osoitettu vähentävän rintasyöpäkuolleisuutta. Vaikka mammografia on yleisesti varsin herkkä menetelmä, rintakudoksen tiiviys vaikuttaa paljon sen herkkyyteen. Tiivis rintakudos vaikeuttaa syövän havaitsemista ja se on myös yksi rintasyövän riskitekijä. Ruotsalaistutkimuksessa selvitettiin, mitkä tekijät vaikuttavat mammografisen tiiviyden muutokseen iän mukana. Tutkimukseen osallistui yli 30 000 iältään 40-70 vuotiasta ruotsalaisnaista, joiden elämäntapoja selvitettiin kyselyillä. Tulosten mukaan rintakudoksen tiiviys aleni keskimäärin 1 cm2 vuodessa. Eniten tiiviys aleni paljon liikkuvilla, hoikilla naisilla ja sitä enemmän, mitä aktiivisempi liikkuja oli kyseessä. Tulokset osoittavat, että iän lisäksi rintakudoksen tiiviyttä alentavat pieni painoindeksi ja aktiivinen liikunta. Liikunnan positiivisista vaikutuksista saadaan jatkuvasti uutta tietoa. Aikaisemmat tutkimukset osoittavat, että liikunnalla voi pienentää rintasyöpäriskiä ja vähentää syövän uusimistodennäköisyyttä ja nyt näyttää, että se voi myös alentaa rintakudoksen tiiviyttä.

Biomarkkerit kuvantamisessa

Kuvantamisen yhteydessä käytettävien erilaisten biomarkkerien käyttö lisääntyy vähitellen ja niillä on tärkeä tehtävä täsmälääketieteessä. Niitä voidaan käyttää esimerkiksi erilaisten syöpähoitojen tehon arvioimiseen ja täten välttää potilaan ylihoitamista tilanteessa, jossa hoito ei tehoa toivotusti. Lisäksi biomarkkerien avulla on mahdollista havaita ja arvioida syövän heterogeenisyyttä.

Katsaus kehitykseen Hollannissa

Vuosien 1989-2017 aikana Hollannissa on hoidettu yli 320 000 rintasyöpäpotilasta. Tänä aikana rintasyöpä on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä paitsi yli 75-vuotiaiden joukossa. Viimeisimpien vuosien kehitys näyttää kuitenkin lupaavasti pientä vähenemistä. Nykyisin rintasyöpä löydetään useammin aikaisemmassa vaiheessa kuin ennen, mikä todennäköisesti johtuu rintasyöpäseulonnasta. Myös rintasyövän ennuste on parantunut merkittävästi kaikissa rintasyöpätyypeissä ja kuolleisuus laskenut kaikissa ikäryhmissä. Rintasyövän hoidot ovat kehittyneet ja hoidossa käytetyt liitännäishoidot lisääntyneet. Rintoja säästävät leikkaukset ja sädehoito ovat lisääntyneet. Vuodesta 2009 lähtien rintasyövän hoidossa on käytetty aikaisempaa vähemmän solunsalpaajahoitoja. Solunsalpaajahoidon väheneminen voi johtua uusista geenitesteistä, jotka mahdollistavat entistä yksilöllisemmän arvion hoidon hyödyistä.